Ortodoksisen kirkon kanoneista

Kanonien lähtökohtana pidetään Uudessa Testamentissa olevia ”ohjeita” (Gal. 6:16), ”mittapuita” (2.Kor. 10:13) ja ”esimerkkejä” (Fil. 3:16) kristillisestä elämäntavasta.

Samoja elämänohjeita käsittelivät lähetyskirjeissään apostoleista seuraavan sukupolven kristilliset opettajat Kleemens Roomalainen, Ignatios Antiokialainen ja Polykarpos Smyrnalainen.

200-400 –luvuilla ohjeita kirkon jäsenille tulkitsivat suuret kirkkoisät kuten Athanasios Suuri, Basileios Suuri, Gregorios Nyssalainen ja Gregorios Teologi.

Tuolloin vakiintui käyttöön myös termi ”kanoni”.

Kirkkoisien kanoneja käsiteltiin ja tulkittiin Lähi-idän ja Vähän-Aasian kaupungeissa pidetyissä paikallisissa kirkolliskokouksissa ja myöhemmin koko kirkkoa käsittävissä seitsemässä ekumeenisessa kirkolliskokouksessa.

© Suomen ortodoksisen arkkipiispan kanslia, Karjalankatu 1, 70110 Kuopio, puh. 020 6100 230, faksi 020 6100 231, karjalan.hiippakunta(at)ort.fi