Olet täällä

Saarna Tuomaan sunnuntaina Joroisissa

Vietämme pääsiäiskauden toista sunnuntaita.

Tänään on kirkkokalenterimme mukaan Kristuksen ylösnousemuksen uudistumisen päivä ja Vapahtajan haavoja koskettaneen pyhän apostoli Tuomaksen muisto.

Apostoli Tuomaan sunnuntaita kutsutaan “antipashaksi” ja sitä on vietetty kirkossa 300-luvulta lähtien.

Tuomaan sunnuntai mainitaan vuonna 380 kirjoitetuissa ”Apostolisissa konstituutioissa” ja espanjalaisen nunna Egerian pyhiinvaelluskertomuksessa vuonna 400.

Tätä pääsiäisen oktaavia edeltävää viikkoa kutsutaan ”kirkkaaksi viikoksi”.

Apostolisen ajan kirkossa pääsiäisenä kastetut ortodoksit kulkivat kirkkaan viikon ajan valkoisissa kastepuvuissa.

Tästä syystä Tuomaan sunnuntaista käytetään lännen vanhoissa kirkoissa nimitystä ”Dominica in Albis”, ”Herran päivä valkoisissa vaatteissa”.

Tuomaan sunnuntain muiston sanoma on päivän evankeliumissa (Joh. 20:19–31), jossa apostoli lausui ”Minun Herrani ja Jumalani!”

Nuo Tuomaan sanat olivat ensimmäinen kerta, kun uskontunnustus Kristuksen kahdesta luonnosta, jumalallisesta ja inhimillisestä, lausuttiin julki.

Kristuksen vastaus ”Autuaita ne, jotka uskovat, vaikka eivät näe” on myös uskontunnustuksessa.

Lausumme siksi jokaisessa liturgiassa ”Uskon yhteen Jumalaan”, ”Uskon yhteen Herraan, Jeesukseen Kristukseen”, ”Uskon Pyhään Henkeen” ja Uskon yhteen, pyhään, katoliseen ja apostoliseen kirkkoon”.

Me näemme, koska uskomme. Siksi tunnustamme uskontunnustuksessa: ”odotan kuolleiden ylösnousemusta ja tulevan maailman elämää”.

Raamatun ja apostolisen kirkon ajattelussa usko on uskollisuutta, luottavaisuutta ja vakaumusta.

Fyysikko ja matemaatikko Blaise Pascal (1623–1662) sanoi kerran, että ”todellinen Jumala on Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala, ei filosofien tai oppineiden aaterakennelma”.

Näin sanoo myös psalminkirjoittaja: ”Mieletön se, joka ajattelee: ’Ei Jumalaa ole’” (Ps. 14:1).

Kirkkoisä Gregorios Teologi (329–390) vertailee Kristuksen ylösnousemusta ja luonnon heräämistä:

”Nyt on sekä maallinen että hengellinen kevät; on sielujen ja ruumiiden kevät; näkyvä ja näkymätön kevät; jos otimme osaa näkymättömään niin muutumme myös näkyvästi uudessa elämässämme Jeesuksessa Kristuksessa.”

Pyhän Gregorioksen ajatus on kauniisti esitetty tämän päivän aamupalveluksen troparissa: ”Tänään tuoksuu kevät ja uusi luomakunta karkeloi! Tänään poistetaan ovien ja epäuskon salvat, kun ystäväsi Tuomas julistaa: Minun Herrani ja Jumalani” (Eksapostilario, 3. sävelmä).

23.4.2017

© Suomen ortodoksisen arkkipiispan kanslia, Liisankatu 29 A 8, 00170 Helsinki, puh. 020 6100 240, helsingin.hiippakunta@ort.fi