Ortodoksiseen joulupaastoon kuuluu lihapitoisen ruokavalion korvaaminen mieltä ja ruumista virkistävällä kasvisruoalla.

Ruokakuluissa paaston aikana saatu säästö voidaan kanavoida paastokeräyksen kautta lähimmäisten ja kodittomien joululahjoiksi. Näin joulu tuo sananmukaisesti valon mahdollisimman monen ihmisen elämään vuoden pimeimpään aikaan.

Joulun odotus alkaa näkyä ortodoksisissa jumalanpalveluksissa Jumalansynnyttäjän temppeliinkäymisen juhlana 21.11. Tuolloin kirkoissa ryhdytään veisaamaan 700-luvulla eläneen Kosmas Hymnografin kirjoittamaa joulukanonia "Kristus syntyy, kiittäkää"!

Joulun lähestyminen näkyy yhä selvemmin joulukuun alussa, jolloin ortodoksisessa kirkossa ryhdytään muistelemaan Jeesuksen syntymää ennustaneiden Vanhan testamentin profeettoja: 1.12. muistellaan profeetta Nahumia, 2.12. profeetta Habakukia, 3.12. profeetta Sefanjaa, 9.12. profeetta Hannaa ja 16.12. profeetta Haggaita.

Kaksi joulua edeltävää sunnuntaita on omistettu Jeesuksen taustoista kertomiseen. Pyhien esi-isien sunnuntaina 11.12. kerrataan, miten Vanhan testamentin suuret hahmot Abraham, Iisak, Jaakob, Daavid, Joosef, Joosua, Daniel ja kolme Babylonin nuorukaista ennustivat elämällään Jumalan syntymisestä ihmiseksi.

Joulua edeltävä sunnuntai 18.12. on pyhien isien sunnuntai. Silloin rukouksissa ja hymneissä esitellään Jeesuksen vanhemmat Maria ja Joosef sekä syntymäkaupunki Betlehem.

Joulupaasto huipentuu neljä päivää (20.–24.12.) kestävään Kristuksen syntymän esijuhlaan.

OT 16.11.2011