Kirkollishallituksen kollegion 31.5.2011 hyväksymä Suomen ortodoksisen kirkon vuosikatsaus 2010.

Etsivä, palveleva ja ylistävä kirkko

Suomen ortodoksisen arkkipiispakunnan 87 toimintavuosi autonomisena kirkkona oli ensimmäinen vuosiksi 2010–2015 hyväksytyn toimintasuunnitelman eli kokonaiskirkollisen strategian vuosista.

Kirkon strategia on Suomen ortodoksisen kirkon historian ensimmäinen yhteinen
toimintasuunnitelma. Sen valmistelu käynnistettiin tammikuussa 2005 ja marraskuussa 2009 hyväksytty strategia ohjaa koko ortodoksisen kirkon elämää keskushallinnosta seurakuntiin, luostareihin ja järjestöihin.

Strategian mukaan ”Suomen ortodoksinen kirkko julistaa ilosanomaa Kristuksesta, johdattaa pelastukseen ja kantaa vastuuta koko luomakunnasta”.

Strategia asettamana tavoitteena on vuonna 2015 kirkko, joka on ”etsivä, palveleva ja ylistävä jumalanpalvelusyhteisö”.

Kirkon jäsenmäärä

Ortodoksiseen kirkkoon liittyminen jatkui Suomessa vuonna 2010 vahvana. Uusia jäseniä ortodoksisiin seurakuntiin liittyi 936, mikä on hieman enemmän kuin edellisvuonna. Kirkosta erosi viime vuonna 796 henkilöä.

Vuonna 2010 kastettiin 529 henkilöä ja haudan lepoon siunattiin 732 kirkon jäsentä. Avioliittoja, joissa ainakin toinen vihittävistä oli ortodoksisen kirkon jäsen, solmittiin yhteensä 519. Avioeroja kirjattiin 291.

Suomen ortodoksiseen kirkkoon kuului vuoden 2010 päättyessä 61 156 henkeä.

Kirkon suurimmat seurakunnat sijaitsevat Helsingissä (19 631 jäsentä), Joensuussa (5 681 jäsentä), Kuopiossa (3 924 jäsentä), Tampereella (2 894 jäsentä) ja Turussa (2 749 jäsentä).

Pienimmät seurakunnat löytyvät Kiuruvedeltä (464 jäsentä), Lieksasta (698 jäsentä) ja Kotkasta (859 jäsentä).

Kohti kevyempää hallintoa

Kirkollishallitus käynnisti tammikuussa 2010 kirkolliskokouksen hyväksymän vuosien 2010–2015 strategian linjauksien mukaiset toimenpiteet.

Kirkon hallinnon keventämistä sekä uusia organisaatiomalleja valmistelemaan nimitettiin hallinnon kehittämisen jatkotyöryhmä, jonka tehtäväksi tuli laatia konkreettinen esitys ortodoksisen kirkon keskushallinnon, hiippakuntien ja seurakuntien hallinnon kehittämiseksi pitkällä tähtäyksellä. Työryhmän jäseniksi kutsuttiin Sirpa Koriala, Jorma Aho ja Markku Salminen.

Strategian toimeenpanoa varten perustettiin työryhmä, johon kutsuttiin Teo Merras, Niilo Pellonmaa ja Anja Lindström. Työryhmältä pyydettiin seurantakatsaus seuraavalle kirkolliskokoukselle.

Koulutuslinjauksia nimitettiin työryhmän, jonka jäseniksi valittiin Sirpa Okulov, Rauno Pietarinen, Wilhelmiina Virolainen ja Kimmo Kallinen.

Kirkon laatutyön suunnittelua ja toteuttamista varten perustettiin kaksijäseninen työryhmä, johon kuuluivat Sirpa Okulov ja Johanna Lasonen.

Ortodoksisen kirkon ympäristöohjeiston toteutumista varten perustettiin Elsi Takalan ja Altti Moisalan muodostama seurantaryhmä.

Maahanmuuttajien parissa tehtävän kirkollisen työn suunnitelmaa nimitettiin valmistelemaan piispa Arsenin johtama kolmen hengen työryhmä. Maahanmuuttajien toiveita ja tarpeita pohdittiin vuoden aikana useissa seminaareissa ja työpajoissa, joista merkittävin pidettiin 24.3. tieteiden talossa Helsingissä. Seminaarin tavoitteena oli pohtia uskonnollisen taustan merkitystä kotouttamisessa ja kotoutumisessa sekä tarkastella Suomen kristillistä moninaisuutta ja monikulttuurista ekumeenista tulevaisuutta.

Työryhmät raportoivat tuloksistaan marraskuussa Valamon luostarissa kokoontuneelle kirkolliskokoukselle.

Kirkon strategian jalkauttaminen

Kirkon strategian jalkauttamista tehostettiin eri tavoin kevään 2010 aikana eri hiippakunnissa.

Strategian jalkauttamistyön tukemiseksi toteutettiin esite kirkon strategiasta Karjalan hiippakunnan ja ortodoksisen tiedotuskeskuksen yhteistyönä. Esite on tarkoitettu jaettavaksi seurakunnissa, luostareissa ja kirkon eri tapahtumissa. Esitettä postitettiin suoraan hiippakuntiin, seurakuntiin, luostareihin ja järjestöihin. Esite on saatavilla myös kirkon www-sivuilta.

Strategian jalkauttamistyö on ollut esillä hiippakunniassa paimenmatkojen ja seurakuntavierailujen sekä seurakunnan tarkastusten ja koulutusten yhteydessä.

Strategiasta on keskusteltu yleisellä tasolla ja on myös pohdittu myös hiippakunnan seurakuntien keskinäistä yhteistyötä ja sen kehittämistä sekä hiippakunnan ja hiippakuntaneuvoston roolia osana strategiatyöskentelyä.

Ulkomaansuhteet ja ekumenia

Arkkipiispa Leo ja piispa Arseni vierailivat yhdessä Suomen luterilaisen kirkon delegaation kanssa Vatikaanissa 14.–19.1. Ekumeeninen delegaatio tapasi matkan aikana paavi Benedictuksen ja toimitti ekumeenisen messun Pyhän Henrikin päivänä 19.1. Santa Maria sopra Minerva -basilikassa Roomassa.

Arkkipiispa teki 5.–12.2. virallisen vierailun Kyproksen ortodoksiseen kirkkoon. Vierailu oli vastavierailu Kyproksen arkkipiispan Krysostomoksen vierailulle Suomessa kesäkuussa 2009.

Arkkipiispa Leo ja arkkipiispa Jukka Paarma tekivät 8.–14.4. pyhiinvaellusmatkan Egyptiin ja tapasivat muun muassa Egyptin koptikirkon johtajan paavi Shenudan ja Aleksadrian ja koko Afrikan patriarkan Teodoroksen.

Hänen Autuutensa Jerusalemin patriarkka Teofilos teki 7.–14.9. historiallisen ensimmäisen vierailunsa Suomen ortodoksiseen kirkkoon. Patriarkka Teofilos kävi seurueineen Joensuussa, Valamossa, Lintulassa, Kuopiossa ja Helsingissä. Jerusalemin patriarkka johti 11.9. Valamon luostarissa liturgian osana veljestön Heinävedelle siirtymisen 70–vuotisjuhlaa. 

Arkkipiispa Leo teki 13.–15.10. työvierailun Sveitsiin ja tapasi vierailunsa aikana muun muassa Kirkkojen maailmanneuvoston pääsihteerin Olav Fykse Tveitin Genevessä ja kävi Ekumeenisen patriarkaatin koulutuskeskuksessa Chambésyssä.

Arkkipiispa vieraili Karjalan valistajien juhlana 5.–6.11. Tukholmassa ja toimitti juhlapalvelukset suomalaisessa ortodoksisessa seurakunnassa.

Suomen evankelisluterilaisen kirkon ja Suomen ortodoksisen kirkon valtuuskunnat kokoontuivat 25.–26.11. kymmenennen kerran teologisiin neuvotteluihin. Kulttuurikeskus Sofiassa Helsingissä pidetyissä neuvotteluissa oli esillä oli kaksi aihetta, ”Raamatun tulkinta kirkon opetuksessa” sekä ”Ekologisuus ja kohtuullinen elämäntapa”.

Ortodoksinen maailma

Hänen Pyhyytensä Ekumeeninen patriarkka Bartolomeos täytti helmikuun viimeisenä päivänä 70 vuotta. Pyhien Sergein ja Hermanin Veljeskunta ry järjesti Hänen Pyhyytensä siunauksella syntymäpäiväkeräyksen, jonka tuotto ohjattiin Halkin teologisen koulun tilojen ylläpitämisestä aiheutuviin kustannuksiin.

Serbian ortodoksisen kirkon järjestyksessään 45:s patriarkka Irinej asetettiin virkaansa Belgradissa 23. tammikuuta. Serbian kirkon edellinen patriarkka Pavle kuoli marraskuussa 2009.

Ikuinen muisto

Korkeasti pyhitetty Nikean metropoliitta Johannes nukkui kuolonuneen 1.7.2010 Turussa.

Suomen ortodoksisen kirkon vanhin pappi rovasti Feodor Iltola kuoli 13.8.2010 Jyväskylässä 91 vuoden iässä. 

Keskushallinto

Kirkon keskushallinnon merkittävin uudistus oli kirkollishallituksen alaisen keskusrekisterin toiminnan aloittaminen kirkon keskustalossa Kuopiossa. Keskusrekisteri hoitaa seurakuntien, luostareiden ja keskusarkiston kirkonkirjojenpitoa. Keskusrekisterissä työskentelee neljä henkilöä.

Kirkollishallitus hyväksyi maaliskuussa 2010 sen ja Kirkon alojen ammattijärjestö SVTL ry:n välisen työehtosopimuksen sopimuskaudelle 1.2.2010–31.1.2013.

Kirkollishallituksen kollegion istunto pidettiin maaliskuussa ensimmäistä kertaa videoyhteyksin Kuopion, Helsingin ja Joensuun välillä. Myöhemmin hankittu videoneuvottelulaitteisto säästää keskushallinnon matkakustannuksia ja on yksi konkreettinen askel ortodoksisen kirkon strategiaan kirjatuista periaatteista ympäristöä vähän kuormittavien toimintatapojen omaksumisessa.

Kirkollishallituksen puheenjohtajana toimi arkkipiispa Leo ja itseoikeutettuina jäseninä metropoliitat Ambrosius ja Panteleimon. Vuoden 2010 lopussa kautensa päättäneitä jäseniä olivat Ritva Bly, Ulla Kudjoi–Salminen, Timo Mäkirinta ja Heikki Piiroinen. Heidän varajäseniä olivat Martti Hiltunen, Anja Lindström, Markku Toivanen ja Martti Porvali.

Kirkollishallitus antoi vuoden 2010 aikana seuraavat lausunnot:

– Opetus- ja kulttuuriministeriölle lausunto perusopetuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden sekä perusopetuksen tuntijaon uudistamista valmistelevan työryhmän ehdotuksista.

– Sisäasiainministeriölle lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämiseksi.

– Ulkoasiainministeriön oikeuspalvelulle lausunto luonnoksesta naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja niiden vastaista toimintaa koskevaksi yleissopimukseksi.

– Valtiovarainministeriölle lausunto luonnoksesta Hallituksen esitykseksi julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta ja tietojärjestelmien yhteensopivuudesta annettavaksi lainsäädännöksi.

– Oikeusministeriölle lausunto yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistamista koskevan toimikunnan mietinnöstä.

– Oikeusministeriölle lausunto velkajärjestelytyöryhmän mietinnöstä Maksuohjelman kesto.

– Kirkollishallitus teki lisäksi kirkolliskokoukselle esityksen keskusrahaston vuoden 2011 talousarvioksi sekä vuosien 2012 ja 2013 toimintasuunnitelmaksi, antoi lausunnot kirkolliskokoukselle tehdyistä aloitteista ja teki kirkolliskokoukselle esitys kirkkojärjestyksen 141 §:n muuttamisesta.

Ortodoksisen kirkon piispainkokous piti vuoden aikana neljä kokousta, joissa hyväksyttiin muun muassa kirkolle uusia jumalanpalvelustekstikäännöksiä.

Kirkolliskokous

Papiston, kanttoreiden ja maallikkojen edustajat kirkolliskokoukseen kaudeksi 1.6.2010–31.5.2013 valittiin maaliskuussa 2010.

Papiston kirkolliskokousedustajiksi valittiin pastori Heikki Huttunen, ylidiakoni Juha Lampinen, pastori Ioannis Lampropoulos, pastori Aki Leskinen, pastori Aleksander Roszczenko, pastori Markku Salminen, arkkimandriitta Sergei, pastori Mikko Sidoroff, pastori Viatcheslav Skopets, rovasti Iivo Suvanto ja pastori Timo Tynkkynen

Kanttorit valitsivat edustajikseen Kirsi–Maria Hartikaisen, Jarmo Lehdon ja Erkki Lumisalmen.

Seurakuntien maallikkojen valitsemiksi edustajiksi kirkolliskokoukseen tulivat Pentti Belinskij, Ritva Bly, Veikko Halonen, Johanna Heikkilä, Esko Huovinen, Seppo Ketola, Ulla Kudjoi–Salminen, Martti Kähkönen, Eero Lahtinen, Anja Lindström, Ahti Mäkinen, Riina Nguyen, Heikki Piiroinen, Hannu Pyykkönen, Marja Rauhala, Jyri Roihuvuo, Risto Terho ja Sirkka Vepsä.

Kirkolliskokous kokoontui Valamossa 22.–24.11. Kirkolliskokouksen asialuetteloon oli merkitty 25 käsiteltävää asiaa. Kirkkojärjestykseen tehtiin kaksi muutosta, joista toinen koski kirkollishallituksen suoritteiden maksuja ja toinen papin toimen kelpoisuusehtoja. Kirkolliskokous valitsi kirkollishallituksen jäsenet ja kirkon tilintarkastajat kolmivuotiskaudeksi. Kirkolliskokous hyväksyi kirkon keskushallinnon talousarvion ja lukuisten työryhmien loppuraportit.

Kirkolliskokous valtuutti muun muassa hallinnon kehittämisen jatkotyöryhmän jatkamaan työtään ja käyttämään tarvittavia asiantuntijoita työn eteenpäin viemisessä.

alousarvioratkaisuissa kirkolliskokous kohdisti tukea kirkon strategian mukaiseen seurakuntia palvelevaan toimintaan.

Hiippakunnat

Karjalan hiippakunnan vuotta 2010 sävyttivät kahden patriarkan, hänen Konstantinopolin ekumeenisen patriarkan Bartolomeoksen sekä Jerusalemin patriarkan Teofiloksen vierailut. Keskeinen työpanos ohjautui myös kirkkopäivien valmisteluun ja toteutukseen sekä perinteisiin paimenmatkoihin seurakuntiin ja luostareihin.

Karjalan hiippakunnan jäsenmäärä oli vuoden 2010 lopussa 21 047 jäsentä. Seurakuntien osalta merkittävin jäsenmäärän muutos tapahtui Rautalammin ja Kuopion seurakunnissa, kun kuntaliitoksen myötä Karttulan kunnan 150 ortodoksia siirtyivät Kuopion seurakunnan jäseniksi

Karjalan hiippakunnan vuoden 2010 toimintaan kuuluivat seurakunnan tarkastukset Iisalmessa, Kuopiossa, Lieksassa ja Rautalammilla. TYKES-hankkeena toteutettu Talentti-projekti saatiin päätökseen vuoden lopussa, ja sen keskeisimpiä tuloksia oli strategiatyön käynnistäminen mukana olleissa seurakunnissa. Hiippakuntaneuvosto sekä yhteistyöyksiköt Kuutoset ja Viitoset jatkoivat toimintaansa hiippakunnallisen ja seurakunnallisen työn kehittämisessä.

Helsingin hiippakunnan seurakuntien jäsenmäärä (32 874) on yli puolet koko ortodoksisen kirkon jäsenmäärästä (61 156).

Hiippakunta toteutti kertomusvuonna niin papistolle, kanttoreille kuin maallikoillekin suunnattua täydennyskoulutustoimintaa, joiden aiheina olivat muun muassa sairaus ja mielenterveyden ongelmat, kuoleman kysymykset ja diakonia.

Hiippakuntaneuvosto kokoontui kertomusvuonna kaksi kertaa. Kokouksissa käsiteltiin kirkon strategiaa ja sen jalkauttamista hiippakunta- ja seurakuntatasolle, hiippakunnan tulevaisuuden näköaloja ja hiippakunnan oman strategian laatimista kirkon strategian pohjalta.

Hiippakunnan seurakuntien kirkkoherrojen yhteisiä kokouksia pidettiin piispan johdolla neljä

Oulun hiippakunnan vuoden 2010 teemana oli Pyhiinvaellus- ja kirkollinen matkailu. Sevettijärven praasniekan yhteydessä järjestetty seminaari toimi teemavuoden päätapahtumana, jossa munkkidiakoni Serafim Seppälä, yhtenä esitelmijöistä, puhui pyhiinvaelluksen historiasta.

Paastonajan ekumeeninen seminaari pidettiin 23.–25. helmikuuta Utajärven Rokualla Oulun luterilaisten seurakuntien kurssikeskuksessa. Kokoontumisen aiheena oli Kaste.

Barentsin alueen kirkkojen neuvoston vuosikokous pidettiin 31.5.–3.6. Valamossa.

Metropoliitta Panteleimon ja hiippakunnan kirkkoherrat tekivät työ- ja opintomatkan elo–syyskuun vaihteessa Kuolaan Murmanskin ja Montšegorskin arkkipiispa Simonin kutsusta.

Kirkkomuseo

Suomen ortodoksinen kirkkomuseo Kuopiossa suljettiin elokuussa 2009 remontin vuoksi. Kirkon keskustalon kosteusvauriokorjausten yhteydessä kirkkomuseo sai käyttöönsä lisää säily­tystiloja. Uusiin vakioilmastoinnilla varustettuihin tiloihin sijoitettiin asiakirja–arkisto, sakraaliesineet ja ikonit. Samalla kirkkomuseon kuva–arkistoaineisto koottiin yhteen tilaan.

Perustehtävän vahvistamiseksi kirkkomuseossa jatkettiin kokoelmien järjes­tel­mäl­listä läpi­käyn­tiä ja valokuvausta. Vanha kirjakokoelma dokumentoitiin, ja luettelointia jatkettiin kokoelman­hal­lin­ta­ohjelma Kosmokseen. Kirkkomuseo oli mukana vuonna 2010 Kuopion kaupungin lapsille ja nuorille sekä ikääntyneille suunnatuissa kulttuuri– ja taidekasvatusprojekteissa.

Kirkkomuseon muutos– ja laajennustöiden suunnittelua varten perustettiin maaliskuussa 2010 työryhmä, jonka tehtäväksi määriteltiin hankesuunnitelman rahoitusvaihtoehtojen ja kirkkomuseon sijaintipaikan vertailu. Työryhmän jäseniksi kutsuttiin johtaja Leo Houtsonen, varatuomari Heikki Piiroinen, pääjohtaja Juhani Kostet, museonjohtaja Teresa Leskinen, taloudenhoitaja Paavo Kokotti ja kirkkoneuvos Risto Ikäheimo.

Luostarit

Valamon Kristuksen kirkastumisen luostarin veljestöön kuului vuoden 2010 lopussa 11 jäsentä, joista kolme toimi kuuliaisuustehtävissä luostarin ulkopuolella. Luostaria johti arkkimandriitta Sergei.

Arkkipiispa Leo vihki pyhittäjäisien Sergei ja Herman Valamolaisten juhlana 28. kesäkuuta luostarin vanhan puukirkon uudelleen Valamon kaikkien pyhien muistolle. Arkkipiispan siunauksella luostarin vanhan kirkon temppelijuhlaa, Kaikkien Valamon pyhien juhlaa, vietetään jatkossa heinäkuun viimeisenä sunnuntaina.

Valamon luostarin Heinävedellä toimimisen 70–vuotisjuhlaa vietettiin 11.syyskuuta.

Valamon konservointilaitoksessa konservoitiin vuonna 2010 ortodoksisille seurakunnille 24 ikonia. Ortodoksisesta kirkkomuseosta konservoitavaksi tuli kolme ikonia, yksityisiltä tahoilta ikoneita konservoitiin 27 kappaletta ja muita taideteoksia 45 kappaletta.

Valamon konservointilaitoksen johtava konservaattori Helena Nikkanen jäi eläkkeelle syyskuussa 2010.

Valamon luostarin kirjaston yleisölle avoin uusi kokoelma oli vuoden 2010 lopussa laajuudeltaan noin 34 000 nidettä. Kirjaston varastoholviin on sijoitettu lisäksi noin 20 000 niteen laajuinen Laatokan Valamon kokoelma sekä muita ortodoksisia kokoelmia.

Kirjaston uuteen kokoelmaan hankitaan ortodoksista kirjallisuutta. Keskeisiä aloja ovat luostariperinne, ortodoksinen ikonografia, hagiografia ja muista teologian osa–alueista erityisesti patristiikka ja kirkkohistoria. Kokoelmissa on kirjallisuutta ortodoksisen maailman eri kieli– ja kulttuurialueilta.

Elokuussa 1986 toimintansa aloittaneen Valamon kansanopiston tarkoituksena on ortodoksisen ihmiskäsityksen ja elämännäkemyksen perustalta edistää paikallista, kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä ja ekumeniaa. Perustehtäväänsä opisto toteuttaa järjestämällä lyhytkursseja, jotka ovat avoimia kaikille.

Vuoden 2010 aikana Valamon opistossa järjestettiin yhteensä 132 lyhytkurssia, joihin osallistui 2 926 opiskelijaa. Valamon opistoa johtaa rehtori Sirpa Koriala.

Vuoden 2010 kuluessa valmistui opiston strategia vuosille 2010–2017. Siinä määritellyn vision mukaan Valamon opisto 2017 on ortodoksisen kirkon osaamis– ja koulutuskeskus, joka on kaikille avoin hengellinen ja yhteisöllinen oppimisympäristö ja jonka järjestämä ortodoksiseen uskoon perustuva sivistys– ja koulutustoiminta on saavuttanut yleisen yhteiskunnallisen tunnettuuden ja vetovoimaisen imagon.

Igumenia Marinan johtamaan Lintulan Pyhän Kolminaisuuden luostarin sisaristoon kuului vuoden 2010 lopussa 11 vihittyä nunnaa ja yksi viitankantaja. Lintulan luostarin arkeen tuli yllättäin uutta vastuuta, kun arkkipiispa Leon pyynnöstä luostari antoi turvapaikan egyptiläiselle isoäidille Eveline Fadayelille. Evelinelle myönnettiin 21.12. viimein oleskelulupa vuodeksi. Valitettavasti tutkimuksissa oli löytynyt haimasyöpä, joka levisi nopeasti eikä hänellä ollut enää paljon elinaikaa jäljellä.

Arkkipiispa Leo vihki sisar Katariinan nunnaksi 19.12.2010. Uudeksi nimeksi tuli Gabriela.

Lintulan sisaret vierailivat seurakunnissa tekemässä tunnetuksi luostarielämää ja kirkon perinnettä. Nunna Kristoduli kävi kotimaan ohella Arizonassa Pyhän Antonioksen luostarissa, Laatokan Valamossa ja Kreetalla Krysopigin luostarissa.

Lintulan sisaret ottivat osaa yhdessä munkki Serafimin kanssa Synaksarion–kokoelman käännöstyöhön, josta valmiina on syyskuun, lokakuun, marraskuun, joulukuun, tammikuun, helmikuun, maaliskuun ja huhtikuun kirjat.

Kirkkopäivät Joensuussa

Vuoden 2010 suurtapahtuma Ortodoksiset kirkkopäivät järjestettiin Joensuussa 11.–13. kesäkuuta.

”Kirkko–luomakunnan toivo” –kirkkopäivät olivat viidennet autonomisen Suomen ortodoksisen kirkon historian laulu– ja valistusjuhlat. Edelliset kirkkopäivät pidettiin vuonna 1976 Kuopiossa.

Musiikin, ikonitaiteen ja jumalanpalvelusten ympärille koottujen kirkkopäivien kunniavieras oli Konstantinopolin Ekumeeninen patriarkka Bartolomeos. Hänen Pyhyytensä luennoi päivillä ja johti Joensuun Areenalla sunnuntaina 13.6. pidetyn kirkkopäivien juhlaliturgian, johon kokoontui runsaat 2 500 ihmistä.

Kirkkopäivien jälkeen patriarkka vieraili Valamon ja Lintulan luostareissa. Viimeisenä vierailupäivänään 15.6. patriarkka tapasi Naantalin Kultarannassa Tasavallan presidentin Tarja Halosen.

Diakonia, lähetystyö ja valistustoiminta

Ortodoksisen kirkon vanhin järjestö, Pyhien Sergein ja Hermanin Veljeskunta ry (PSHV) vietti viime vuonna 125. toimintavuotta. Kirkkoa palveleva ja rakentava PSHV toimi yhteistyössä seurakuntien ja kirkollisten järjestöjen kanssa. PSHV julkaisi myös vuonna 2010 perinteistä Aamun Koitto –lehteä. Sergein ja Hermanin Veljeskunta toimi Joensuussa pidettyjen ortodoksisten kirkkopäivien pilottiorganisaationa.

Vuonna 1944 perustettu nuorisojärjestö Ortodoksisten nuorten liitto (ONL) järjesti viime vuonna 14 leiriä ja tapahtumaa Puroniemen ja Sikrenvaaran leirikeskuksissa, Valamon luostarissa ja Oulun seurakuntakeskuksessa.

Leiripäiviä oli yhteensä 41. Leireille ja muihin tapahtumiin osallistui yhteensä noin 240 leiriläistä ja 60 ohjaajaa. Leireille ja tapahtumiin, joilla oli venäjänkielisiä maahanmuuttajalapsia ja –nuoria, palkattiin venäjää puhuvia leirinohjaajia.

Ortaid toimi vuonna 2010 diakonia– ja kehitysyhteistyöhankkeiden kautta kolmessa maassa, Etiopiassa, Moldovassa ja Venäjällä. Haitin maanjäristyksen seurauksena aloitettiin katastrofikeräys. Humanitaarista tavara–apua vietiin lähialueille Venäjälle ja Viroon 7 000 kiloa.

Vuonna 2010 Ortodoksinen Lähetys jatkoi yhteistyötä Kenian ja Tansanian ortodoksisten kirkkojen kanssa. Kumppanuuden päämäärä on tukea kirkon kasvua tukemalla nuoria paikalliskirkkoja erityisesti avustamalla koulutukseen liittyvissä hankkeissa. Lähetys lähetti kolmannen missiotiimin Tansaniaan Mwanzan hiippakunnan tueksi.

Ortaidin, Ortodoksisen Lähetyksen, Pyhien Sergein ja Hermanin Veljeskunnan, Ortodoksisten Nuorten Liiton ja Ortodoksisen Opiskelijaliiton organisoima ortodoksisen kirkon suuren paaston keräys 2010 tuotti yli 12 700 euroa. Keräyksen tuotto ohjattiin ruoka–apuun kuivuudesta ja ruokapulasta kärsivän Loberen ortodoksisen yhteisön lapsille Keniassa.

Ortaid järjesti lisäksi kesäkeräyksen Etiopian naisten toimeentulomahdollisuuksien tukemiseksi.

Perinteinen kaikkien ortodoksisten järjestöjen joulupaastokeräys kerättiin Venäjän Karjalan diakoniatyön hyväksi.

OT 31.5.2011