Metropoliitta Panteleimon (Petri Sarho) on syntynyt 17.5.1949 Vieremällä. Ylioppilastutkinnon hän suoritti 1969 ja valmistui 1972 Suomen ortodoksisesta pappisseminaarista.  Jatko-opinnot Panteleimon suoritti Leningradin hengellisessä akatemiassa, josta valmistui teologian kandidaatiksi vuonna 1977.

Panteleimon vihittiin munkiksi, munkkidiakoniksi ja pappismunkiksi 1977, jolloin hänestä tuli myös Valamon luostarin veljestön jäsen.  Panteleimon toimi Uuden Valamon luostarin johtajana eli igumenina vuosina 1979–1997. Arkkimandriitan arvon hän sai 1986.

Ylimääräinen kirkolliskokous valitsi hänet Suomen ortodoksisen kirkon apulaispiispaksi (Joensuun piispa) 1997. Piispa Panteleimon hoiti Helsingin hiippakunnan piispan virkaa 1.12.2001–1.2.2002. Ylimääräinen kirkolliskokous valitsi hänet Oulun hiippakunnan piispaksi 1.4.2002 alkaen.

Metropoliitta Panteleimon on ollut kirkolliskokouksen jäsen 1986–1992.  Itseoikeutettu jäsen hänestä tuli 1997. Piispainkokouksen jäsen hän on ollut vuodesta 1997. Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvoston puheenjohtajana hän toimi 1997–2005.

Metropoliitta Panteleimon on julkaissut lukuisia artikkeleita ja Valamo-aiheisia kirjoja. Erityisen tunnetuksi hän on tullut historiallisista romaaneistaan Timanttiristi, Unen laiva, Iloitse, Karjalan maa, Venäläistä teetä ja Pojan tie.