Kristuksessa rakkaat lapseni! Jälleen kerran lausun teille ilon ja rauhan hengessä tämän riemun ja toivon tervehdyksen “Kristus nousi kuolleista”!

Viime aikojen tapahtumat ympärillämme eivät näyttäisi tukevan tätä riemun ja toivon tervehdystä. Maanjäristykset, hyökyaallot, ydinonnettomuuden uhka, sotatoimet ja terrorismi näyttäisi todistavan pikemminkin siitä, että maailma on pahan hengen piinaama.

Kristuksen ylösnousemus on kuitenkin todellisuutta ja antaa meille uskoville kristityille, kuten koko ihmiskunnalle, mahdollisuuden ylittää luonnon kohtalon ja hengen turmeluksen asettamat rajat.

Luonto näyttää voimansa silloin, kun piittaamaton ihmismieli pyrkii kesyttämään Luojan sille antamat rajattomat voimat. Hengellisestä näkökulmasta katsoen toistuvat ja tuskalliset luonnonkatastrofit maapallollamme ovat yhteydessä ihmiskunnan moraaliseen ja hengelliseen taantumiseen.

Ahneus, saituus tai pohjaton materiaalisen hyvinvoinnin tavoittelu yhdessä köyhyyteen liittyvän välinpitämättömyyden kanssa ei ehkä tiedemiesten näkökulmasta muodosta suoraa yhteyttä luonnonkatastrofeihin.

Hengellisestä näkökulmasta meidän on kuitenkin todettava, että juuri synti on se, mikä rikkoo hengen ja materian harmonian. Moraalin rappeutumisella ja luonnon turmeltumisella on yhteys: jos haluamme vapautua jälkimmäisestä, on meidän luovuttava ensimmäisestä.

Kuolleista ylösnoussut Jeesus Kristus, Uusi Aadam ja Jumala, on mallina luomattomasta pyhyydestä luodulle maailmalle. Kristus paransi ihmisten hengen ja ruumiin sairauksia. Hän palautti tyvenen myrskyävälle merelle ja ruokki viidellä leivällä viisituhatta miestä näin sovittaen ja palauttaen hengen ja luonnon välille alkuperäisen harmonian.

Jos tahdomme toimia tämän ajan luonnonolojen ja poliittisten konfliktien eheyttäjinä, ei meillä ole muuta mahdollisuutta, kuin usko ylösnousseeseen Kristukseen ja Hänen käskyjensä täyttäminen.

Ylösnoussut Kristus on palauttanut ihmiskunnalle sen kadottaman hämärtyneen luonnon tilalle jälleen täydellisen luonnon eheyden. Kristus tuli ensiksi syntyneenä esikuvaksi uudesti syntyvälle maailmalle ja ihmiskunnalle. Ylösnousemuksen sanoma ei ole näin tyhjä elämänarvojen tai luonnon tasapainonkaan kannalta. Kokemalla todellisesti ja syvällisesti sydämissämme Kristuksen ylösnousemisen, muuttuu koko olemuksemme luontoa ja ihmiskuntaa eheyttäväksi.

Luonnontieteet eivät ole ehkä vielä tarpeeksi korostaneet ihmisen uudistumisen ja luonnon harmonian välisen yhteyden merkitystä. Meidän esikuvinamme toimivat kirkon pyhät ovat sen sijaan tuon yhteyden löytäneet. Se vahvistaa totuuden, miten Kristuksessa uudelleen syntynyt ihmiskunta palauttaa synnin turmelemaan maailmaan harmonian. 

Kristuksessa pyhä voi siirtää vuoria maailman pelastukseksi, mutta Jumalaa vastaa kapinoivan syntisen toiminnalla maapallo tärisee ja tuhon hyökyaallot vyöryvät. 

Lähestykäämme ylösnousseen Kristuksen pyhyyttä ja tyynnyttäkäämme Hänen armollaan ne hengen ja luonnon hyökyaallot, jotka maailmaamme tänään uhkaavat.

Ylösnousseen Jeesuksen Kristuksen armo olkoon kaikkien teidän kanssanne! Aamen.

Pääsiäisenä 2011

Konstantinopolin Bartolomeos, teidän harras esirukoilijanne Jumalan edessä

OT 21.4.2011