Arkkipiispa Leon syntymäpäivähaastattelu Huvudstadsbladet-lehteen 4. kesäkuuta 2008.

Huvudstadsbladet: Onnittelemme, vaikka nimipäivänvietto on syntymäpäivän viettoa tärkeämpi ortodoksisessa perinteessä. Miksi näin on?

Arkkipiispa Leo: ”Nimipäivä liittää ortodoksit pyhiin ihmisiin, taivaallisiin esirukoilijoihin, kuten me heitä kutsumme. Esikuvana olevan pyhän juhlana ollaan nöyrästi ylpeitä siitä, että nimipäiväjuhla on yhteinen.”

Huvudstadsbladet: Ortodoksit ja ruotsinkieliset ovat molemmat määrällisesti pieniä vähemmistöjä  Suomessa. Onko ryhmillä muita yhdistäviä tekijöitä?

Arkkipiispa Leo: ”Esimerkkinä jossain määrin ortodoksien kanssa samanhenkisestä ryhmästä mainitsisin ruotsinkielisellä Pohjanmaalla olevat vapaiden kristillisten suuntien yhteisöt. Niissä on paljon samaa valoisaa kritiikkiä enemmistökulttuuria kohtaan kuin meillä ortodokseilla. Vähemmistökulttuurissa eläminen on siunaus, jonka ymmärtää usein vasta vanhemmalla iällä.”

Huvudstadsbladet: Ortodoksinen kirkko katsoo olevansa yksi maailmanlaajuinen apostolinen kirkko. Silti monet ortodoksiset kirkot vahvasti etnistesti tai nationalistisesti orientoituneita. Piileekö tässä ristiriitaista?

Arkkipiispa Leo: ”Kansallismielisyyden korostaminen liittyy ortodoksisen kirkon tärkeillä alueilla Itä-Euroopassa ja Balkanilla menossa olevaan murrosaikaan. Vaikka läntinen media laajasti väittää toista, sanoisin, että kysymyksessä on kirkkojen nationalismin sijaan pikemminkin poliitikkojen peli, jolla valtaapitävät käyttävät kansan rakastamaa ortodoksista kirkkoa keppihevosenaan.” 

Huvudstadsbladet: Olet syntynyt samana päivänä kuin Mannerheim. Miten arvioit marsalkkaa?

Arkkipiispa Leo: ”Mannerheim oli monikulttuurisen tsaari-Venäjän kasvatti. Hän arvosti ortodoksista kirkkoa enemmän instituutiona kuin henkisenä muutosvoimana. Tämän vuoksi ymmärrän myös sen, että Mannerheim jakaa meillä Suomessa edelleen mielipiteitä.”

OT 10.6.2008