Ortodoksisia uutisia
Arkkipiispa Leon vierailu Kyproksella jatkui sunnuntaina liturgialla Limassolissa
.
Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa
Leon vierailu 5.–12. helmikuuta Kyproksella jatkui sunnuntaina 7.2. Limassolissa toimitetulla liturgialla. Arkkipiispan virallinen vierailu tehdään Kyproksen arkkipiispan
Krysostomoksen kutsusta, joka vieraili Suomessa kesäkuussa 2009.
Arkkipiispa tutustuu vierailunsa aikana Kyproksen kirkkoihin ja luostareihin sekä tapaa maan presidentin
Demetris Christofiasin.
Arkkipiispan seurueessa Kyprokselle matkustavat arkkimandriitta
Andreas Larikka, diakoni
Osmo Kurola ja arkkipiispan hallinnollinen sihteeri
Kaj Appelberg.
Arkkipiispa Leon kiitospuhe liturgiassa Kyproksen Limassolissa 7. helmikuuta 2010:
"Teidän Autuutenne arkkipiispa Krysostomos, korkeasti pyhitetyt esipaimenet, hyvät isät, veljet ja sisaret Kristuksessa.
Sydämellinen kiitos viisaista sanoistanne. Mainitsitte paljon Kyproksen ja Suomen kirkkoja yhdistäviä siteitä. Ne muodostuvat apostoleista, marttyyreista ja pyhittäjistä mutta myös oman aikamme piispojen, pappien ja kirkkomme jäsenten vuorovaikutuksesta. Myöskään ekumeenisen patriarkaatin roolia kirkkojemme suhteiden sinettinä ei sovi väheksyä.
Olemme yhteisessä Euroopassamme monien haasteiden edessä. Voimme katsoa tulevaisuuteen luottavaisesti jos tutkimme historiaa ja löydämme sieltä keinot kohdata muutos. Ortodoksinen kirkkomme on kulkenut läpi monien historiallisten myllerrysten uskollisena omalla kutsumukselleen. Mikä on tuo kirkkomme kutsumus ja miten olemme onnistuneet vuosisadasta toiseen pysymään yhtenä katolisena ja apostolisena kirkkona?
Ensimmäinen asia on ortodoksisen kirkon kansainvälisyys. Ortodoksisuus ei ole toiminut kuten valtiot, jotka liian usein historiassa ovat säädelleet omaa koskemattomuuttaan poliittisten monopolioikeuksien tai talouden tuontitullien avulla. Liian kapea kansallinen tai valtiollinen oman edun tavoittelu johtaa väistämättä henkiseenkin köyhtymiseen. Kaikki tämä on universaalille ortodoksisuudelle vierasta.
Toinen ortodoksisen kirkon vahvuus on ollut Jumalan näkymättömän käden suojelukseen turvautuminen. Kirkko ei ole antautunut poliittisten- tai markkinavoimien vietäväksi, vaan on muistuttanut, että toisin kuin valtiot kirkko ohjaa maailmaa ohjataan evankeliumin arvoilla. Näkymättömän mutta teoissaan vahvan Jumalan tahto on, että maailma tarvitsee instituution, joka ei horju suhdanteiden mukana. Tuo insitituutio on kirkko.
Kolmas seikka, jolla ortodoksinen kirkkomme on onnistunut säilymään uskollisena kutsumukselleen on vapaus. Kuten te Kristuksessa rakas esipaimen puheessanne mainitsitte, Jumalan antamaa vapauden lahjaa on käytetty historian aikana monta kertaa väärin. Kristillisellä vapaudella ei ole kuitenkaan mitään tekemistä kaiken sallimisen tai eettisten arvojen relativisoimisen kanssa.
Aito kristillinen vapaus on aatteiden ja asenteiden puntaroimista ja niiden vertaamista evankeliumin ihanteisiin. Se tarkoittaa yhtäältä vapautta ja toisaalta sitoutumista. Vapautta toimia omantuntonsa mukaan mutta samalla sitoutumista elää muita loukkaamatta ja ennen kaikkea kaikkien heikompiosaisten asema muistaen.
Kansainvälisyys, horjumaton evankeliumin ihanteiseen tukeutuminen ja vapauden lahjan kunnioittaminen. Näihin turvaten kirkkomme on selvinnyt ennenkin poliittisten ja taloudellisten muutosten keskellä. Kansainvälinen solidaarisuus, evankeliumi ja vapaus ovat myös niitä arvoja, joilla kaitsemanne Jumalan varjelema Kyproksen kirkko toimii.
Vaikka ortodoksinen kirkkomme on erottamaton osa eurooppalaista kulttuuriperintöä, olemme joutuneet erityisesti 1900-luvulla näkemään, miten näennäisesti edistyksen nimeen vannovat tahot ovat tuhonneet eurooppalaista sivistystä. Kommunismi ja muut diktatuurit ovat nähneet ortodoksisuuden menneen maailman katoavaksi tuomittuna taantumuksena.
Ortodoksisuus ei ole kuitenkaan kadonnut Euroopasta, vaan on palannut rooliinsa ei sivustakatsojaksi vaan historian aktiiviseksi tekijäksi. Tässä roolissa kirkkomme tulee myös koota yhdessä voimat puolustamaan yhteistä eurooppalaista kulttuuriperintöä.
Teidän autuutenne! Samalla kun kiitän teitä saamastani korkeasta huomionosoituksesta lupaan tehdä kaikkeni sen eteen, että Euroopan unioni kunnioittaisi jäsenvaltioittensa oikeutta kulttuuriperintöönsä. On sanomattakin selvää, että Kyproksen kirkot ovat tässä mielessä täsmälleen yhtä arvokkaita kuin kaikki muutkin Euroopan kulttuurikohteet."
Arkkipiispa Krysostomos ja arkkipiispa Leo Pyhässä synodissa.
Arkkipiispa Leo tapasi myös Kyproksen presidentin Demetris Christofiasin.
OT 7/8.2.2010
takaisin
