Yksi kirkko ja kaksi tsasounaa
Lintulan kirkko tulee tutuksi useimmille luostarissa vieraileville, sillä se sijaitsee keskeisellä paikalla ja on avoinna päivittäin ympäri vuoden. Sen sijaan hautausmaalla ja luontopolun varrella sijaitsevat, lähinnä kesäkäytössä olevat tsasounat saattavat jäädä joiltakin kävijöiltä näkemättä.Lintulan kirkko
Luostarin jumalanpalvelukset toimitettiin kartanon päärakennukseen sisustetussa kotikirkossa aina vuoteen 1973 asti. Silloin valmistui nykyinen, Pyhälle Kolminaisuudelle ja Jumalanäidin suojelukselle pyhitetty kirkko.
Vuonna 1966 valmistuneen sisariston asuinrakennuksen yhteyteen rakennetun kirkon suunnitteli arkkitehti Vilho Suonmaa. Kupolinsa kirkko sai kuitenkin vasta vuosituhannen vaihteessa, jolloin kirkossa suoritettiin arkkitehti Antero Turkin suunnitelmien mukainen täydellinen peruskorjaus. Samalla kokivat kirkon sisätilat perusteellisen muodonmuutoksen. Valkeat lekaharkot väistyivät niin kirkkosalista kuin alttaristakin ja ikonit saivat kehyksikseen kreikkalaisen, lehmuksesta kaiverretun ja runsain puuleikkauksin koristellun ikonostaasin. Entistä kodikkaampi ja tunnelmallisempi luostarikirkko vihittiin uudestaan käyttöön heinäkuussa 2000.
Alttari-ikonina on Ennusmerkki Jumalanäiti. Ikonostaasissa vasemmalta oikealle Jumalanäidin suojelus eli Pokrova, arkkienkeli Mikael, Konevitsalainen Jumalanäiti, Kristus kaikkivaltias, Johannes Edelläkävijä ja Pyhä Kolminaisuus.
Ikonostaasin ikonit ja yli yhdeksän neliömetrin kokoinen alttari-ikoni ovat Pokrovaa lukuunottamatta Petros Sasakin maalaamia. Kirkkosalin vasemmalla puolella on kunniapaikalla Jerusalemilainen Jumalanäiti - ainoa ikoni, jonka sisaristo otti mukaan Kivennavan Lintulasta. Sen edessä analogilla on Lintulassa hyvin läheiseksi koetun pyhän Johannes Kronstadtilaisen ikoni - Petros Sasakin työtä sekin. Analogilla on esillä myös yksi luostarin rakkaimmista aarteista: pyhän Johannes Kronstadtilaisen epitrakiili.
Näiden keskeisten ikonien lisäksi kirkossa on useita kauniita Jumalanäidin ikoneja sekä joukko monille tuttujen pyhien ikoneja, esimerkiksi pyhä Serafim Sarovilainen, pyhät Sergei ja Herman Valamolainen, pyhä Nikolaos ja pyhä Nektarios. Kirkossa on myös monia naispyhien ikoneja sekä useampia reliikki-ikoneja.
Kirkkoa on kaunistettu vuosien varrella sekä omin hankinnoin että lahjoituksin. Monien kauniiden kirkkotekstiilien lisäksi esimerkiksi kattokruunut ja osa kirkonkelloista ovat lahjoja luostarin ystäviltä.
Jumalanäidin Jerusalemilaisen ikonin tsasouna
Luostarin hautausmaa perustettiin vuonna 1994. Tämä oli tärkeä vakiintumisen etappi luostarille, jonka vanha hautausmaa Kivennavalla tuhoutui sodassa ja jonka sisaria oli haudattu evakkovuosina eri paikkakunnille ja myöhemmin Valamon luostarin hautausmaalle. Uuden hautausmaan ensimmäinen risti pystytettiinkin kaikkien näiden toisaalle haudattujen sisarten muistolle.
 | Ensimmäisenä hautausmaalle haudattiin luostarin viimeinen Kivennavan Lintulassa kilvoituksensa aloittanut nunna, vuonna 1998 kuollut igumenia Antonina. Tällöin hautausmaalle oli ehditty rakentaa jo oma pyhäkkökin, vuonna 1996 käyttöön vihitty Jumalanäidin Jerusalemilaiselle ikonille pyhitetty tsasouna. |
Tsasouna on kesäisin avoinna päivittäin aamusta pitkälle iltaan. Kesäiltoina tsasounassa toimitetaan viikottain vähäisiä ehtoonjälkeisiä palveluksia, joiden yhteydessä luetaan akatistos joko Jumalanäidille tai jollekin pyhälle. Praasniekkaa eli temppelijuhlaa vietetään vuosittain lokakuun 12. päivänä. Tällöin tsasounassa toimitetaan pieni vedenpyhitys.
Pyhittäjämarttyyri Paraskevan tsasouna
Pyhittäjämarttyyri Paraskevalle pyhitetty tsasouna rakennettiin lahjoitusvaroin vuonna 1999. Järven rannalla, luontopolun varrella sijaitsevalle tsasounalle kävelee pihapiiristä noin kymmenessä minuutissa. Opaste luontopolulle ja tsasounalle löytyy vierasmaja Antoninan nurkalta alkavan kävelytien varrelta.
 |  |
|
|||
