Rautalammin ortodoksisen seurakunnan alueella olevat pyhäköt
| Rautalammin pyhän Nikolaoksen kirkko |
|
| Osoite: |
Nikolaoksentie 1 |
|
77700 Rautalampi |
| Temppelijuhla: |
Kevät-Miikkula |
|
Toukokuun 3. sunnuntai |
| Säännölliset jumalanpalvelukset: |
|
vigilia la klo 18.00 |  |
|
Historiallista taustaa
Rautalammin ortodoksinen seurakunta aloitti toimintansa paikkakunnalle siirtolaisina muuttaneiden salmilaisten aloitteesta vuonna 1950. Rautalammille ja lähikuntiin oli muuttanut runsaasti ortodoksisiirtolaisia Karjalan alueelta. Uskonto ja siihen liittyvät kulttuuriset tavat haluttiin säilyttää ja jatkuvuus turvata, joten omatoimisesti pyhäkköjä alettiin suunnitella ja rakentaa. Nuorisotyötä turvaamaan saatiin vuonna 1958 Rautalammin Puroniemeen ONL:n leirikeskus, jonne rakennettiin leirikappelikin.
Oma kirkko Rautalammille saatiin myöhemmin, mutta seurakuntaan rakennettiin muihin kuntiin pyhäkköjä. Ensimmäisten joukossa oli Karttulan Syvänniemen ortodoksinen rukoushuone eli tsasouna vuonna 1949. Aluksi kokoonnuttiin pitämään jumalanpalveluksia mm. kouluilla. Karttula tuli kuulumaan uuteen perustettuun seurakuntaan vuonna 1950.
Seurakunta sai uusia rukoushuoneita eli tsasounia 1950 luvulla Suonenjoelle, Tervoon ja Vesannolle. Rautalammin Koipiniemeen oma-aloitteinen Vasili Jeronen rakensi pienen rukoushuoneen. Se pyhitettiin Neitsyt Marian suojeluksen (Pokrovan) muistolle 1.10.1954. Tänä päivänä ei tsasounaa enää ole vaan se on purettu. Seurakunnan alueeseen kuuluvat myös Hankasalmen ja Konneveden kunnat. Omaa jumalanpalveluspaikkaa ei näissä kunnissa ole, vaan jumalanpalvelukset toimitetaan luterilaisen seurakunnan tiloissa.
Kun uusi seurakunta perustettiin vuonna 1950, niin rovasti Miikkola muutti kirkkoherraksi Tampereelle. Alussa vt. kirkkoherrana toimi Mikko Kuha ja vuodesta 1952 Toivo Palviainen vuoteen 1969 . Hänen työtään jatkoi Risto Lintu vuoteen 1984 ja Kauko Salminen oli kirkkoherrana vuosina 1986-1990 sekä Timo Mäkirinta vuodesta 1990 lähtien. Vuosina 2008-2010 kirkkoherrana toimi Bogdan Grosu.
Rautalammin ortodoksinen kirkko (Nikolaoksentie 1)
Arkkitehti Ilmari Ahosen suunnittelema Rautalammin kirkko rakennettiin vuonna 1959 kirkonkylän keskustaan ja piispa Paavali vihki sen kirkoksi 12.6.1960. Rautalammin pyhäkkö on Ilmari Ahosen suunnittelemista keskuskupolikirkoista ainut puusta rakennettu. Kirkko pyhitettiin Lyykian Myrran arkkipiispan, Nikolaos Ihmeidentekijän muistolle.
Kirkkoon saatiin keväällä 1960 taiteilija Veikko Marttisen maalaamat ikonit ja kirkon puvusto. Vuonna 1985 ikonostaasin ikonit ja kuninkaanovet uusittiin. Uudet ikonit maalasi Margit Lintu. Kirkkosalin seinillä on neljä Salmin Orusjärven kirkon ikonia. Kirkon sisäremontti tehtiin vuonna 2003 ja ulkomaalaus kesällä 2006.
Rautalammin kirkon lisäksi ONL:n leirikeskuksessa Puroniemessä on Pyhien Pietarin ja Paavalin leirikappeli kesäkäytössä.
Suonenjoen ortodoksinen kirkko (Herralantie 120)
Ortodoksisen seurakuntaelämän keskukseksi Suonenjoella valmistui v. 1957 rukoushuone eli tsasouna Ritomäelle. Sen suunnitteli arkkitehti Ilmari Ahonen ja kirkkosaliin mahtuu noin. 250-300 henkeä Rukoushuoneen alakerrassa sijaitsee seurakuntasali.
Rukoushuone on pyhitetty Herran kirkastumisen muistolle ja vihkimisen toimitti piispa Paavali 3-4.5.1958. Ensimmäinen jumalanpalvelus pidettiin jo 1.9.1957. Rukoushuoneen vieressä sijaitsee myös ortodoksinen hautausmaa.
Vuonna 2007 eli 50 vuotta myöhemmin tsasouna remontoitiin kirkoksi. Arkkipiispa Leo vihki tsasounan kirkoksi 6.8.2007. Uusi kirkko sai Rautalammin ikonipiirin lahjana uudet ikonit ikonostaasiin.
Tervon tsasouna (Kirkkotie 9 )
Tervon tsasounaa alettiin rakentaa vuonna 1955. Salmin kunnan entiseltä rakennusmestari Brockelta saatiin piirustukset. Työtä tehtiin paljon talkoovoimin ja keräysvaroin ja avustuksin saadut rahatkin loppuivat kesken. Rahoitusta saatiin jälleenrakennustoimikunnalta Helsingistä lisää ja rakentamista jatkettiin vuonna 1956. Konevitsan luostarista saatiin arvokkaat ikonit ja kirkonkellot ja muuta kalustoa kirkkokunnalta ja Valamon luostarista.
Juhlallisen vihkimisen toimitti piispa Paavali 20-21.10.1956. Tervon tiistaiseura oli monin tavoin mukana rakennustyössä. Tsasouna peruskorjattiin sisätilojen osalta lahjoitusvaroin vuonna 1995.Tervon rukoushuone on pyhitetty Profeetta Eliaan muistolle.
Vesannon tsasouna (Koulutie 6)
Vesannolle saatiin myös oma tsasouna kesäkuussa 1960. Tämän rukoushuoneen on suunnitellut arkkitehti Ilmari Ahonen. Ikonit olivat peräisin Salmin Orusjärven kirkon ikonostaasista, jotka korjattiin ja entisöitiin.
Tsasouna pyhitettiin Pyhän Johannes Kastajan syntymän muistolle. Sisäosiltaan tsasouna on pyritty säilyttämään alkuperäisessä asussaan. Keväällä 2001 suoritettu tsasounan ulkomaalauskin noudatti vanhaa värisuunnitelmaa.
Syvänniemen tsasouna (Mihailantie 8)
Karttulan kunnassa sijaitseva Syvänniemen tsasouna on vanhin Rautalammin ortodoksisen seurakunnan pyhäköistä. Rakennusta alettiin suunnitella jo v. 1947 rovasti Mikael Miikkolan toimesta. Rakennusta tehtiin talkoovoimin. Vuonna 1949 syksyllä pidettiin ensimmäinen jumalanpalvelus. Ikoneja maalasi ja lahjoitti aluksi rovasti Miikkola. Vuonna 1959 tsasounaa kunnostettiin ja laajennettiin ja apulaispiispa Paavali vihki temppelin ylienkeli Mikaelin muistolle 29.11.1959.
Myöhemmin tsasounan viereen Varpaselän nuorisoseura pystytti muistopaaden Karjalaan jääneiden muistolle v. 1961. Tsasounan ilme kohentui 1977 tehdyn sisäremontin ja Margit Linnun maalaamien uusien ikonien kautta. Lisäksi vuonna 1992 hankittiin kuusi uutta ikonia Kyllikki Suvannolta. Ulkomaalaus uusittiin talkootyönä kesällä 1994 ja sisäremontti tehtiin kesällä 2004. Tsasouna sai valoisan kauniin ilmeen rukoilijoita varten.
