Sakramentit

Kaste on kristityn ensimmäinen kirkollinen toimitus. Kaste merkitsee Jumalan yhteyteen tulemista, uudeksi ihmiseksi syntymistä ja vanhasta elämästä luopumista. Kasteen sakramenttiin antaa perustan Jeesuksen oma kaste Jordanilla (Matt. 28:19-20; Mark. 16:16). Kaste on ainutkertainen, eikä sitä toimiteta uudelleen (Ef. 4:5).

Vaikka alkukirkon aikoina aikuiskaste oli vallitsevana muotona, kastettiin myös kokonaisia perhekuntia ja siten myös lapsia jo kirkon varhaisessa historiassa. Myöhemmin aikuiskaste hävisi lähes kokonaan ja lapsien kastaminen yleistyi.

Nykypäivänä kaste toimitetaan kirkossa tai kotona. Olisi suositeltavaa, että kaste tapahtuisi aina kirkossa, onhan kaste juuri kirkon jäseneksi tulemista. Pitkistä välimatkoista johtuen kotikastekin on mahdollinen. Kastepaikasta ja -ajasta sovitaan seurakunnan papin kanssa. Voimassaolevan lainsäädännön mukaan lapsi seuraa uskontokuntaansa nähden äitiä, elleivät vanhemmat toisin sovi.

Kastetta edeltää nimenantamistoimitus. Se kuuluisi toimittaa perinteen mukaan kahdeksantena päivänä syntymästä, mutta tavallisesti se yhdistetään kastetoimitukseen. Ortodoksilapselle annetaan perinteisesti vain yksi nimi. Nimellä tulisi olla yhteys ortodoksiseen nimistöön ja taivaalliseen esirukoilijaan. Täydellinen nimipäiväluettelo löytyy ortodoksisesta kirkkokalenterista.

Kirkon perinteen mukaan lapsella tulee olla yksi ortodoksikummi. Kummi vastaa lapsen puolesta kastelupauksiin ja lukee uskontunnustuksen kastetoimituksessa. Lapsella voi olla lisäksi muitakin kummeja.

Kastetoimitukseen kuuluu muun muassa vedensiunaamisrukouksia ja kastettavan voitelu öljyllä. Varsinainen kaste tapahtuu upottamalla kastettava veteen kolme kertaa Pyhän Kolminaisuuden nimeen. Tämän jälkeen puetaan kastepuku.

Kaste  Mirhavoitelu  Ehtoollinen   Katumus   Pappeus   Avioliitto   Sairaanvoitelu