Kirkollinen sanasto
| Aamupalvelus | |
| Kirkollisen vuorokauden neljäs palvelus, joka nimensä mukaisesti toimitetaan useimmiten aamulla. Slaavilaisessa perinteessä juhlapäivien ja sunnuntaiden aattona aamupalvelus muodostaa yhdessä ehtoopalveluksen ja ensimmäisen hetken kanssa ns. vigiliapalveluksen. | |
| Akatistos | |
| Vapahtajalle, Jumalansynnyttäjälle tai tietylle pyhälle ihmiselle seisaaltaan veisattu ylistysveisu. Akatistos voidaan lukea tai laulaa kirkossa muihin jumalanpalveluksiin liitettynä, sitä voidaan toimittaa myös täysin erillisenä palveluksena, ja sitä voidaan lukea yksityisessä kotihartaudessa. | |
| Alidiakoni, ipodiakoni, hypodiakoni | |
| Tavallisimman piispan toimittamissa jumalanpalveluksissa avustava mieshenkilö, joka on voitu vihkiä alidiakonin arvoon. Nimensä mukaisesti toimi on palvelustehtävä, mutta varsinaisen diakonin tointa vähäisempi. Jumalanpalveluksissa alidiakoni käyttää stikaria, jonka päälle rinnan ympäri on ristinmuotoisesti kiedottu orari. | |
| Alkurukoukset | |
| Aamu- ja iltarukousten, jumalanpalvelusten ja toimitusten alussa luettavat rukoukset. Alkurukouksia ovat Pyhälle Hengelle ja Pyhälle Kolminaisuudelle luettavat rukoukset sekä Herran rukous. | |
| Alttariapulainen, ponomari | |
| Alttariapulainen eli ponomari on kirkonpalvelija, joka auttaa jumalanpalvelusten aikana papistoa alttarissa. Hänen tehtäviinsä mm. kuuluu ennen jumalanpalvelusten alkua asettaa tarvittavat puvut ja muu tarpeisto valmiiksi paikoilleen, sytyttää lampukat, kynttilät ja suitsutushiili. | |
| Alttarievankeliumi | |
| Alttarievankeliumikirja sisältää apostolien Matteuksen, Markuksen, Luukkaan ja Johanneksen evankeliumit. Kirkkovuoden kierrossa on jokaiselle päivälle määrätty luettavaksi tietty evankeliumin jakso. Alttarievankeliumiin nämä jaksot on kirjattu omilla aloitussanoillaan alkaviksi kappaleiksi eli perikoopeiksi.Alttarievankeliumia säilytetään alttaripöydällä antiminssin päällä. Kirja on kirkkorakennuksen keskeisimmällä paikalla muistuttamassa Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen jatkuvasta läsnäolosta ja Hänen opetuksestaan. Alttarievankeliumin kannet ovat tavallisesti metalliset tai jalometalliset. Niissä on joko reliefinä tai erikseen kiinnitettyinä ikoneja. | |
| Alttarihuone | |
| Kirkkorakennuksen itäisin, usein ikonostaasilla kirkkosalista erotettu osa, jossa toimitetaan Ehtoollisen mysteerio. | |
| Alttaripöytä | |
| Alttarihuoneen ja samalla koko kirkkorakennuksen keskeisin paikka on joko kivestä tai puusta valmistettu alttaripöytä, jonka päällä eukaristia toimitetaan. | |
| Alusstrikari | |
| Pappeuden kaikille asteille yhteinen täydellisen jumalanpalveluspuvun alimmaiseksi puettava yleensä valkoinen pitkä vaate. | |
| Alusviitta | |
| Nilkkoihin saakka ulottuva kapeahihainen vaate, jota papisto ja luostariasukkaat käyttävät kaikissa jumalanpalveluksissa, kirkollisissa ja muissa virallisissa tilaisuuksissa. Alusviitta on tavallisimmin väriltään musta, mutta myös muita värejä, kuten harmaata, ruskeaa, vihreää, sinistä ja valkoista käytetään. | |
| Analogi | |
| Analogi on kapea ja korkea tasoltaan kalteva pöytä, jolle kirkossa lasketaan evankeliumikirja - ei ainoastaan lukemista varten vaan sunnuntaisin ja juhlien aamupalveluksissa myös kansan kumartamista ja suutelemista varten. Analogian voidaan käyttää ristin ja ikonien aluspöytänä kirkossa. Analogi toimii myös lukijan pulpettina, jolle hän voi laskea luettavat tekstit. | |
| Antiminssi | |
| Suorakulmainen silkkinen tai pellavainen liina, johon keskelle on yleensä kuvattu Kristuksen hautaaminen.Neljässä kulmassa on usein evankelistojen tai heitä symboloivien härän, leijonan, kotkan ja enkelin kuvat. Antiminssi muistuttaa sekä Kristuksen että marttyyrien haudasta. Liinan alalaitaan on aina kirjoitettu milloin, missä ja mille kirkolle sekä kenen piispan toimesta antiminssiliina on pyhitetty. Tämän alla on vielä varmennuksena piispan omakätinen allekirjoitus. Antiminssi voidaan ymmärtää piispan antamaksi "valtakirjaksi" liturgian toimittamiseen. Antiminssi on alttaripöydän vakiovaruste. | |
| Apostoli | |
| Jeesus nimesi kaksitoista opetuslastaan apostoleiksi, jotka hän lähetti ensin Israelin kansan kadonneiden lampaittensa tykö ja kuolemansa ja ylösnousemuksensa jälkeen kaikkeen maailmaan julkistamaan evankeliumia Taivasten valtakunnassa. Kristuksen kavaltaneen Juudaksen tilalle valittiin kahdentoista apostolin joukkoon arpomalla apostoli Mattias. Myöhemmin Jumala kutsui apostolin tehtävään Paavalin, joka ensimmäisenä lähti saarnaamaan evankeliumia pakanoille. Eivät ainoastaan edellä mainitut vaan kaikki 70 Kristuksen opetuslasta saivat hänen taivaaseenastumisensa aikaan armon alkaa saarnata evankeliumia ja tulla apostoleiksi. | |
| Apostolinen paasto | |
| Apostolien Pietarin ja Paavalin nimeä kantava paasto, jonka kesto riippuu kunakin vuonna vietettävän pääsiäisen ajankohdasta. Paasto alkaa aina viikko Pyhän Hengen päivän jälkeen ja päättyy 29.6. vietettävään apostolien muistopäivään. | |
| Apostolinen suksessio | |
| Näkemys siitä, että ortodoksisen ja katolisen kirkon piispat ovat apostolien työn jatkajia ja että heidän saamansa kahden tai useamman piispan suorittama vihkimys siirtää vihkijöiden kautta todellisen apostolin viran ja Pyhän Hengen lahjan aina uusille piispasukupolville. | |
| Apulaispiispa | |
| Yleensä kirkon päämiehen tai ikääntyneen hiippakuntapiispan avuksi vihitty piispa, jolla ei ole omaa hiippakuntaa. | |
| Arkkidiakoni | |
| Munkkidiakoni, jolle on myönnetty ylidiakonin arvo. | |
| Arkkimandriitta | |
| Arvonimi, joka voidaan myöntää merkittävissä kirkollisissa, hallinnollisissa tai muissa tehtävissä toimineelle pappismunkille. Arvo vastaa valkoiselle papistolle myönnettävää rovastin arvoa. | |
| Arkkipiispa | |
| Perinteisesti käytettynä autokefaalisen tai autonomisen kirkon johtavan piispan arvonimi. Vaikka kaikki piispat ovat vihkimykseltään samanarvoisia, on kirkon järjestyksen ja toiminnan kannalta ollut tarpeellista asettaa jotkut piispat tehtäviltään tai vastuiltaan merkittävämpään asemaan. Suomessa arkkipiispan arvo kuuluu autonomisen kirkon päämiehelle eli Karjalan ja koko Suomen arkkipiispalle. Ekumeenisen patriarkan siunauksesta hän saa käyttää aronsa tunnuksena valkoista klobukkia. | |
| Askeesi | |
| Hengellisistä harjoituksista käytetty nimitys, joka ei ole ominainen yksin kristinuskolle. Ortodoksisessa kristillisyydessä askeesi merkitsee oman tahdon sopeuttamista Jumalan tahdolle, fyysistä pidättäytymistä ja vapaan tahdon käyttämistä sielulle pelastaviin valintoihin. Askeesi on hengellisen valmistautumisen tie. Sen päämäärä on ajallisessa perspektiivissä sopuisan, rauhallisen ja tasapainoisen elämänasenteen ja -tilan saavuttaminen sekä iankaikkisuutta ajatellen sielun pelastaminen. | |
| Askeetti | |
| Paastoten ja rukoillen yksinäisyydessä tai luostariyhteisössä elävästä henkilöstä käytetty nimitys. | |
| Athos | |
| Pohjois-Kreikassa sijaitsevan Halkidikin niemimaan itäisin niemi, josta käytetään myös nimeä Agion Oros eli Pyhä Vuori, on 800-luvulta lähtien ollut ortodoksisen kirkon luostarielämän keskus. Athos on valtiollisesti Kreikkaa, mutta se kuuluu Ekumeenisen patriarkaatin alaisuuteen, ja sille on Kreikan valtion perustuslaissa myönnetty sisäinen hallinto. Athoksella sijaitsee 20 luostaria, ja kaikkiaan niemellä asuu nykyisin noin 1500 kilvoittelijaa. | |
| Autokefalia | |
| Paikalliskirkon täysin itsenäinen ja muista kirkoista hallinnollisesti riippumaton asema. | |
| Autonomia | |
| Tietyn valtiollisen tai maantieteellisesti yhtenäisen alueen kirkon oikeus päättää sisäisistä hallinnollisista ja osin kanonisista asioistaan. Autonominen kirkko on aina jonkin autokefaalisen kirkon hengellisen hallinnon alainen. Suomen ortodoksinen kirkko toimii autonomisena kirkkona Ekumeenisen patriarkaatin alaisuudessa. | |
|
Avioliiton mysteerio | |
| Avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto, joka on solmittu iankaikkiseksi jumalalliseksi ja inhimilliseksi yhteiselämän muodoksi. | |
