Kirkolliskokouksen neljännessä täysistunnossa keskiviikkona 30.11. oli asioiden 4, 14, 9, 24, 13, 15 ja 16 toinen eli lopullinen käsittely.

Neljännen täysistunnon puhetta johti rovasti Iivo Suvanto.

4. Kirkon keskusrahaston toimintakertomus, tilit ja tilintarkastuskertomus vuodelta 2010

Kirkolliskokous hyväksyy keskusrahaston toimintakertomuksen, tilit ja tilintarkastuskertomuksen vuodelta 2010. Kirkon keskusrahaston tilinpäätös osoittaa 539 476,85 euroa ylijäämää ja on toiminnalliselta osalta erittäin tyydyttävä ja vastaa taloudelle asetettuja tavoitteita. Merkittävä tuottoerä päättyneen tilikauden osalla olivat rahastosijoitusten tuotot.

Kirkolliskokouksen keskeisin toiminnan ohjausjärjestelmä on kirkon toiminnalle vuosittain laadittava tulo- ja menoarvio. Kirkolliskokous kiinnittää huomionsa siihen, että kirkon hallinnossa on toistuvasti poikettu kirkolliskokouksen asettamista talousarvioista ja niihin sisältyvistä toiminnanohjausvelvoitteista. Kirkolliskokous pitää kestämättömänä tilannetta, jossa sama hallinto-ongelma toistuu vuosittain. Asia sisältyi talousvaliokunnan mietintöön vuoden 2010 kirkolliskokouksessa.

Kirkolliskokous yhtyy kirkollishallituksen esitykseen ylijäämän käytöstä.

14. Ilomantsin seurakunnan aloite kirkon keskusrahastojärjestelmän uudistamisesta

Ilomantsin seurakunta on esittänyt aloitteessaan, että kirkolliskokous asettaisi asiantuntijatyöryhmän valmistelemaan keskusrahastojärjestelmän uudistamista.

Aloite hylätään.

Kirkolliskokous toteaa, että keskusrahastojärjestelmän mahdollinen muuttaminen tai uudistaminen vaatii laajempaa valmistelua ja koskee koko kirkon taloudenhoidon perusteita.

9. Koulutustyöryhmän raportti

Kirkolliskokous päätti, että kirkon työhyvinvointia tukevaa esimiesasemassa olevien johtamiskoulutusta tulee kehittää, suunnitella ja toteuttaa, niin että seuraava koulutusjakso voidaan aloittaa mahdollisimman pian. Kirkollishallituksen tulee raportoida koulutuksen etenemisestä kirkolliskokoukselle. Koulutuksen tulee kattaa kirkon kaikki esimiestasot. Vuonna 2012 tehdään strategian linjausten mukainen työhyvinvoinnin uudelleenarviointi.

24. Kirkolliskokousedustaja piispa Arsenin ym. aloite hiippakunnissa järjestettävästä maahanmuuttajille suunnattavasta tapahtumasta

Aloite hyväksytään.

Kirkolliskokous toteaa, että maahanmuuttajatyön tulee olla keskeinen osa kirkon, hiippakuntien ja jokaisen seurakunnan työtä ja elämää. Tällä tavoin ortodoksinen kirkko hoitaa oman osuutensa Suomeen muuttavien kotoutuksesta. Työn tueksi kirkko yhdessä hiippakuntien ja seurakuntien kanssa järjestää vuorovuosina eri hiippakunnissa maahanmuuttajille suunnatun erityistapahtuman. Sen järjestelyistä vastaavat kirkollishallituksen tehtävään asettama vastuuhenkilö yhdessä vuorossa olevan hiippakunnan ja sen seurakuntien kanssa.

Maahanmuuttajille suunnatun omakielisen materiaalin tuottamiseen, tapahtuman suunnitteluun ja toteuttamiseen varataan 15 000 € määräraha. Kulloinkin vuorossa oleva hiippakunta osallistaa alueensa seurakunnat yhteistoimintaan tapahtuman mahdollistamiseksi.

13. Ortodoksisen kirkon jälleenrakennuskauden esineistön omistusoikeutta selvittäneen työryhmän mietintö

Aloite hyväksytään.

Kirkolliskokous toteaa, että lakkautettujen seurakuntien omaisuuden osalta omistusjärjestelyt perustuvat työryhmän (metropoliitta Ambrosius, Matti Tolvanen, Katariina Husso) raportin 8.8.2011 selvittämällä tavalla lainsäädäntöön ja ovat kiistattomat.

Kirkolliskokous päätti, että seurakuntiin sijoitetun luostareiden esineistön osalta menetellään työryhmän esittämällä tavalla. Järjestelyt tulee hoitaa ilman tarpeetonta viivytystä. Kirkolliskokous pyytää kirkollishallitusta tiedottamaan seurakunnille asiasta. Seurakuntia pyydetään toimittamaan järjestelyä koskevat asiakirjat tiedoksi kirkollishallitukselle.

15. Kirkolliskokousedustaja Heikki Piiroisen aloite kirkon työnantajan edustajien palkoista päättämisestä

Aloite hyväksytään.

Työnantajaedustajien palkoista päättämisen on ortodoksisesta kirkosta annetun lain 33 §:n 1 momentin 6) kohdan mukaan tulkittu kuuluvan kirkollishallituksen tehtäviin. Kirkollishallitus voi tulla esteelliseksi päättämään työnantajaedustajien palkoista. Kirkollishallitukseen kuuluu kolme piispaa sekä neljä kirkollishallinnon asiantuntijajäsentä, joista yhden tulee olla papin toimeen kelpoinen pappi ja yhden tuomarin virkaan vaadittavan tutkinnon suorittanut. Asiantuntijajäsenenä olevan kirkkoherran palkan määräytymisperusteista päättää hiippakunnan piispa, joten kirkkoherra on esteellinen päättämään esimiehensä piispan palkasta. 

Kirkolliskokous päätti, että ortodoksista kirkosta annettuun lakiin tehdään seuraavat muutokset: 

30 § (lisätään uusi 2 momentti)
Kirkon työnantajaedustajan palkkauksesta päätettäessä kirkollishallituksen jäseninä ovat edellä 1 momentin 3) kohdassa mainitut kirkollishallinnon asiantuntijajäsenet,

33 § 6)
valvoa kirkon ja seurakuntien etua työmarkkina-asioissa, ohjata kirkon ja seurakuntien työnantaja- ja henkilöstöpolitiikkaa, sekä neuvotella ja sopia kirkon ja seurakuntien puolesta niiden työntekijöiden palvelussuhteen ehdoista työehtosopimuslaissa (436/1946) säädetyssä järjestyksessä sekä piispojen ja lainoppineen kirkkoneuvoksen sekä mahdollisen muun työnantajaedustajan palkkauksesta.

16. Kirkolliskokousedustaja Riina Nguyenin ym. aloite äänestysikärajan laskemisesta 16 ikävuoteen seurakunnan vaaleissa ja äänestystavan muuttamisesta

Kirkolliskokous päätti, että aloite hyväksytään siltä osin, että äänestysikäraja lasketaan 18 vuodesta 16 vuoteen seurakunnanvaltuuston ja kirkkoherran vaalissa.

Vaalikelpoisuus edellyttää edelleen18 vuoden ikää. Kirkollishallitus laatii tarvittavan säädösmuutosesityksen. Muutos toteutetaan siten, että uudet säädökset tulevat voimaan ennen vuonna 2015 toimitettavaa seurakunnanvaltuuston vaalia. Kirkollishallituksen tulee selvittää postitse ja verkossa tapahtuvan äänestyksen käyttöönottoa, vaikutuksia ja kustannuksia ja tehdä tarvittavat ehdotukset kirkolliskokoukselle.

Kirkolliskokouksen seuraava täysistunto pidetään keskiviikkona 30.11. klo 17.

OT 30.11.2011