Kirkollinen sanasto
A
D
E
F
H
I
J
K
L
M
N
O
P
R
S
T
U
V
Y
- Ehtoolliskalusto
- Ehtoollisen sakramentin toimittamiseen tarvittavista astioista ja välineistä käytetty yhteisnimi. Ehtoolliskalustoon kuuluvat ehtoollismalja, diskos, tähti, keihäs ja lusikka.
- Ehtoollismalja, kalkki
- Eukaristian toimittamisessa käytetty jalallinen avarasuinen metallimalja.
- Ehtoollisyhteys
- Oikeus osallistua ehtoolliseen toisen paikalliskirkon alueella. Opillisesti toisin uskovien kanssa ortodokseilla ei ole ehtoollisyhteyttä. Perustana ehtoollisyhteydelle on siis yhtäläinen käsitys Kolmiyhteisestä Jumalasta, mysteerioista, kirkollisesta hierarkiasta ja opetuksesta.
- Ehtoopalvelus
- Liturgisen vuorokauden ensimmäinen palvelus, joka toimitetaan vuoden jokaisena päivänä illalla periaatteessa ennen auringonlaskua. Koska kirkollinen vuorokausi luomiskertomukseen pohjautuen alkaa illasta, luetaan ehtoopalvelus jo seuraavaan päivään kuuluvaksi.
- Ehtooveisu
- Ehtoopalveluksessa laulettava tai luettava veisu:
"Oi Jeesus Kristus, Sinä pyhän kunnian, iankaikkisen taivaallisen Isän, pyhän autuaan ihana Valkeus! Elettyämme auringon laskuun, nähtyämme illan koiton me veisaten ylistämme Jumalaa, Isää, Poikaa ja Pyhää Henkeä. Jumalan Poika, elämän Antaja! Kohtuullista on, että Sinulle kaikkina aikoina hartain äänin ylistystä veisataan. Sen tähden maailma Sinua ylistää." Vastaava valosta kiittävä hymni oli käytössä jo juutalaisilla, ja se veisattiin sapattikynttilää sytytettäessä. Kristillinen ehtooveisu on tiettävästi peräisin 100-luvulta.
- Ektenia
- Jumalanpalveluksissa lausuttava rukoussarja, joka koostuu lyhyistä anomuksista, joiden välillä lauletaan rukous "Herra armahda" tai "Anna Herra". Ektenian anomukset lausuu yleensä diakoni.
- Ekumeeninen
- Yleiskirkollinen eli koko kirkkoa koskeva tai kirkon ykseyttä tähdentävä asia, perinne tai päätös.
- Ekumeeniset kirkolliskokoukset
- Kirkolliskokoukset, jotka ovat yleisiä ja yhteisiä koko oman aikansa kristikunnalle niin eri paikalliskirkkojen osallistumisen kuin päätösten hyväksymisenkin kannalta. Ekumeenisia kirkolliskokouksia on pidetty seitsemän vuosina 325-787.
- Enkeli
- Kristillisen opetuksen mukaan enkelit ovat Jumalan luomia henkiolentoja. Ruumiittomina niillä ei ole minkäänlaisia tarpeita, eivätkä ne vanhene tai kuole. Enkelin työnä on ylistää Jumalaa ja suorittaa Hänelle palvelusta. Ne voivat Jumalan tahdosta ilmestyä ruumiillisessa muodossa ihmisille sekä toimia Jumalan sanansaattajina.
- Ennenpyhitettyjen lahjain liturgia, paastoliturgia
- Ainoastaan suuren paaston aikana toimitettava liturgia, joka eroaa muista liturgioista siinä, ettei siihen kuulu eukaristista kanonia eli ehtoollislahjojen pyhittämistä.
- Epistola
- Liturgiapalveluksessa ja eräissä toimituksissa ennen evankeliumia luettava Uuden testamentin teksti.
- Epitrakiili
- Liturginen vaate, jota käyttävät sekä papit että piispat. Epitrakili kuvaa Jumalan armoa, jota Hän on runsaasti vuodattanut palvelijoilleen, sekä pappeuden siunattua taakkaa. Epitrakiilia käytetään kaikissa jumalanpalveluksissa ja toimituksissa, sillä se on pappeuden tunnus.
- Esipaimen
- Piispoista käytetty nimitys. Pappeja voidaan nimittää paimeniksi tai sielunpaimeniksi, ja piispoista heidän esimiehinään käytetään nimeä esipaimen. Uskollaan, työllään ja elämällään piispojen tulee olla esikuvana kaittavilleen.
- Esirukous
- Toisen henkilön puolesta kannettu rukous. Esirukouksessa voidaan muistaa niin eläviä kuin edesmenneitäkin.
- Etiikka
- Systemaattisen teologian piiriin kuuluva oppiaine, joka on perehtynyt siveyttä ja moraalia käsitteleviin kysymyksiin teologiselta kannalta.
- Euhologion
- Pyhien toimitusten käsikirja, joka sisältää papin vuorosanat ja toimitusohjeet mysteerioihin, hautaus- ym. toimituksiin sekä myös kodin, uudishedelmien yms. siunaamisiin.
- Eukaristia
- ks. Ehtoollisen mysteerio
- Eukaristia, ehtoollisen mysteerio
- Eukaristiaa kutsuttiin alkuaan leivän murtamiseksi tai Herran ateriaksi. Kristuksen Ruumiin ja Veren mysteerio, johon ortodoksisen kirkon jäsenillä on mahdollisuus osallistua liturgiassa. Liturgian keskeisessä osassa ehtoollislahjoina esiin kannetut leipä ja viini muuttuvat Pyhän Hengen vaikutuksesta Kristuksen Ruumiiksi ja Vereksi., jotka jaetaan Ehtoollisen sakramenttiin valmistautuneille uskovaisille. Pyhitetyt lahjat nautitaan Kristuksen kuoleman ja ylösnousemisen osallisuudeksi, syntien anteeksi antamiseksi ja iankaikkiseksi elämäksi.
- Evankeliumikirja
- Ks. alttarievankeliumi.
|