Kirkollinen sanasto
A
D
E
F
H
I
J
K
L
M
N
O
P
R
S
T
U
V
Y
- Kalkki
- Ks. Ehtoollismalja
- Kamilavka
- Papiston ja munkkien käyttämä sylinterimäinen päähine.
- Kanoni
- Kanoni-sanalla on ortodoksisessa kirkossa kolme toisistaan poikkeavaa merkitystä:
1. Pyhien kirjoitusten kanonilla ymmärretään Raamatun sisältämien Uuden ja Vanhan testamentin kirjojen kokonaisuutta. Protestanttisesta Vanhasta testamentista puuttuvat ns. deuterokanoniset kirjat. Sen sijaan ne kuuluvat Septugintaan ja sen slaavinkieliseen laitokseen ja ne ovat käytössä ortodoksisen kirkon liturgisessa elämässä.
2. Ortodoksisen hymnografian muoto, joka syntyi 600-700 luvuilla syrjäyttäen kontakki-runouden. Kanoni muodostuu yhdeksästä veisusta (joita itse asiassa onkin vain kahdeksan, koska toinen veisu puuttuu kaikista muista paitsi suuren paaston kanoneista ja vainajien yleisen muistopäivän parastaasin kanonista.) Veisut jaetaan irmossiin ja sitä seuraaviin tropareihin.
3. Kanoneiksi kutsutaan kirkollisen lain järjestykseen, etiikkaan ja tapoihin liittyviä sääntöjä, jotka ovat muotoutuneet lähinnä yleisten ja paikallisten kirkolliskokousten päätöksinä.
- Kanonisaatio
- Pyhäksi julistaminen
- Karitsa
- Kirkkoleivän keskeltä otettu kuution muotoinen osa , joka liturgiapalveluksessa pyhitetään Kristuksen ruumiiksi. Karitsa on Kristuksen vertasukuvallinen nimitys ja ilmentää hänen kuolemaansa viattomana uhrina.
- Karjalan valistajat
- Kaikista Venäjän Karjalassa, Lapissa, Inkerin, Vepsän ja Äänisjoen sekä Vienanjoen alajuoksun seuduilla keskiajalla ja uuden ajan alussa kilvoitelleista pyhistä käytetty yleisnimitys. Kaikkiaan Karjalan pyhittäjiä ja valistajia tunnetaan yli 60.
- Katabasi
- Irmossi, joka toistetaan jokaisen kanonin veisun jälkeen.
- Katedraali
- Hiippakunnan pääkirkosta käytettävä nimitys, joka viittaa kirkon alttarihuoneen korkeaan paikkaan, katedraan, eli piispan istuimeen.
- Katekeesi
- Katekumeeneille eli opetettaville järjestetty uskonnonopetus.
- Katisma
- Psalmeista koostuva lukujakso. Psalmien kirja eli psalttari on jaettu 20 osaan eli katismaan. Jokainen katisma puolestaan jakaantuu kolmeen osaan eli kolmeen kunniaan. Katismoja luetaan ehtoo- ja aamupalveluksessa. Niiden lukemisen aikana on tapana istua, mihin itse nimityskin viittaa.
- Katolinen
- Yksi nikealais-konstantinopolilaisessa uskontunnuksessa mainittu ortodoksisen kirkon ominaisuus on katolisuus. Se merkitsee, että kirkko on avoin kaikille ihmisille ja pitää päämääränään kaikkien ihmisten pelastusta ilman mitään erottelua rodun, kansallisuuden tai kielen vuoksi. Ilmaisu merkitsee myös sitä, että kirkko omaa pyhän ilmoituksen ja totuuden täyteyden.
- Katumuksen mysteerio
- Usein toimitettava mysteerio eli sakramentti, jonka tarkoituksena on synnyttää kristityssä mielenmuutos, jonka seurauksena hän hylkää synninteon ja turvaa Jumalaan.
- Kelja
- Luostariasukkaan asuma pieni talo tai huone.
- Kerubi
- Yksi taivaallisista, ruumiittomista enkelivoimista. Ikoneissa kerubit kuvataan kaksisiipisiksi olennoiksi, joilla on nuoret kasvot. Kerubien tehtävänä on kantaa Herran valtaistuinta ja he vartioivat myös paratiisin porttia.
- Kerubiveisu
- Liturgiapalveluksessa ennen suurta saattoa laulettava veisu.
- Kierreorari
- Arkki- ja ylidiakonin käyttämä pitkä orari. Tavallisesta diakonin orarista kierreorari poikkeaa siinä, että se on leveämpi ja lähes kaksi kertaa pidempi. Nimensä se on saanut siitä, että vasemmalle olkapäälle kiinnitetty orari kiertää oikean kyljen ympäri.
- Kilvoitus
- Pyrkimystä kristillisten elämänarvojen ja -opetuksen täytäntöönpanoon jokapäiväisessä elämässä. Samaa merkitsee myös askeesi-sana. Luostariasukkaasta käytetään myös kilvoittelija-nimitystä.
- Kiota
- Ikonia ympäröivä puinen kehys tai kehyksellinen suojalasilla varustettu kaappi eli ikonikaappi.
- Kirkkoleipä, prosfora, proskuna
- Ehtoollisen mysteriossa käytettävä hapatettu vaalea leipä.
- Kirkkolippu
- Tangon päähän kiinnitetty ikonilla varustettu lippu. Kirkkolippuja on pyhäköissä yleensä vähintään kaksi ja niiitä kannetaan mukana kirkollisina juhlina toimitetuissa ristisaatoissa.
- Kirkkovuosi
- Syyskuun ensimmäisestä päivästä seuraavan elokuun viimeiseen päivään kestävä täydellinen kirkon vuorokausi-, viikko-, paasto- ja juhlakierron sisältävä jakso.
- Kliiros
- Ikonostaasin edustalla olevan solean molemmista laidoista käytetty nimitys.
- Klobukki
- Päähine, joka muodostuu kamilavkasta eli tasalakkisesta päähineestä ja siihen kiinni ommellusta hunnusta. Klobukkia käyttävät piispat ja munkit.
- Kontakki
- Varhaiskristillisen hymnografian perustyyppi, joka on raamatullisiin tapahtumiin perustuva lyhyt runoelma. Nykyään kontakilla tarkoitetaan lyhyttä veisua, joka sisältää vietettävän juhlan aiheen tai henkilön dogmaattisen ja historiallisen merkityksen.
- Korkeasti pyhitetty
- Arkkipiispoista ja metropoliitoista käytetty kunnioittava nimitys. Sitä käytetään jumalanpalveluksissa, puhuteltaessa ja virallisissa kirjallisissa yhteyksissä.
- Korkeasti siunattu
- Piispoista tai apulaispiispoista käytetty kunnioittava nimitys. Sitä käytetään samaan tapaan kuin nimitystä "korkeasti pyhitetty".
- Koruristi
- Papin koristeellinen kaularisti. Suomessa koruristin käyttöoikeus tavallisesti myönnetään 50 vuotta kestäneestä papin työstä ja erityisen ansioituneelle papille aikaisemminkin. Koruristi on Suomessa korkein mahdollinen papille myönnettävä arvon osoitus, ja sen käyttöoikeuden antaa hiippakunnan piispa. Koruristin ulkomuotoa ei ole määritelty, joten niitä tavataan hyvin erilaisia.
- Kotkamatto
- Piispallisissa jumalapalveluksissa käytettävä pyöreä matto, johon on kuvattu kaupungin yllä lentävä kotka. Kotkamattoa käytetään myös piispan vihkimisen yhteydessä. Silloin matto on suurempi ja suorakaiteen muotoinen.
- Kultaristi
- Papin kultainen tai kullattu kaularisti. Kirkollinen huomionosoitus, jonka hiippakunnan piispa voi myöntää papille tavallisesti noin 10 vuoden nuhteettoman ja ansiokkaan palvelun jälkeen.
- Kuuliaisuustehtävä
- Luostariasukkaalle määrätty työtehtävä, jonka nuhteeton ja ahkera suorittaminen on merkki kilvoittelijan kuuliaisuudesta johdolleen. Kuuliaisuustehtäviä ovat yhtä hyvin luostarin johtaminen, taloudenhoito kuin perunan kuoriminenkin. Tehtävät jaetaan kullekin kykyjensä ja erityislahjojensa mukaan, ja kaikki ne rakkaudella suoritettuina voivat edesauttaa luostarielämän keskeisintä pyrkimystä eli sielujen pelastumista.
1
2
>>
|