Kirkollinen sanasto

A D E F H I J K L M N O P R S T U V Y

Maakumarrus
Erityisen katumuksen tai kunnioituksen osoituksena kristitty voi tehdä kirkossa maahan kumarruksia aina muulloin paitsi sunnuntaisin ja pääsiäisaikana.

Mafori
Naisten käyttämä päällysvaate, joka voidaan usein nähdä ikoneissa mm. Jumalansynnyttäjällä. Mafori on pitkä kangas, joka oli laidasta koristettu nauhalla ja mahdollisesti tupsuin.

Mantia
Täyspitkä hihaton, leveä ja laahuksellinen munkkien käyttämä päällysvaate, joka kiinnitettään leuan alta. Mantian selkäosaa voi koristaa neljäkymmentä vekkiä, joilla muistutaan Kristuksen erämaassa viettämistä päivistä.
Piispojen käyttämä mantia poikkeaa munkkien mustasta mantiasta ensiksikin värinsä puolesta. Toiseksi sitä koristaa edestä neljä taulua, joista kaksi on rinnan korkeudella ja kaksi nilkoissa. Ne kuvaavat Uutta ja Vanhaa testamenttia.

Marttyyri
Uskonsa vuoksi surmattu kristitty on Kristuksen todistaja. Marttyyrius on yksi pyhyyden kriteeri. Jokaisessa vihityssä kirkossa tulee olla alttaripöydässä jonkun marttyyrin pyhäinjäännös.

Metropoliitta
Metropoliitta tarkoittaa samaa kuin hiippakuntapiispa.

Mirha
Mirha eli pyhä öljy on öljystä, viinistä ja hyväntuoksuisista yrteistä keitetty sakea neste. Uudessa testamentissa mirhavoide kuvaa katoamatonta Pyhän Hengen sinettiä. Sitä käytetään mirhalla voiteluun mysteeriossa, aikaisemmin kastetun kirkkoon liittämisessä, kirkon, alttaripöydän ja antiminssin vihkimisessä. Piispa siunaa myös ikonit käyttäen mirhavoidetta.

Mitra
Mitra on pyöreä kupumainen runsaasti kirjailuin, helmin, korukivin ja miniatyyri-ikonein koristeltu päähine. Mitraa käyttävät piispat. Suomen kirkossa Valamon luostarin johtajalle on erikseen myönnetty mitran käyttöoikeus.

Monogrammi
Nimitystä käytetään ikoneissa esiintyvistä Kristuksen ja Jumalansynnyttäjän kirjainlyhenteistä. Monogrammit ovat aina kreikankielisessä asussa. Vapahtajan ikoneissa on Jeesuksen Kristuksen nimen lyhenne muodossa Iå Cå. Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian ikonissa on MR QU-monogrammi, joka merkitsee "Jumalanäiti".

Muistelukirja
Kirja, johon on merkitty ensin elävien ja sitten edesmenneiden nimet ja josta heitä muistellaan jumalanpalveluksissa tai yksityisissä rukouksissa.

Muistohauta, kenotafi
Luostarin perustajan tai jonkun muun pyhän henkilön kirkossa sijaitsevan haudan päällä oleva tai muistonsa kunnioittamiseksi kirkkoon asetettu marmorinen tai hopeinen luonnollista kokoa oleva tyhjä hauta-arkku.

Muistopalvelus, panihida
Kuolleen omaisen tai tuttavan muistoksi toimitettu palvelus. Muistopalvelus on tapana toimittaa heti henkilön kuoltua tai mahdollisesti seuraavina päivinä ennen hautajaisia. Sen jälkeen toimitetaan kolmannen, yhdeksännen ja neljännenkymmenennen päivän muistelu, puolivuotismuistelu, sekä siitä eteenpäin muistelu vuosittain aina edesmenneen kuolinpäivänä ja edesmenneen nimipäivänä.

Munkki
Miespuolinen kilvoittelija, joka on antanut munkiksi vihkimykseen kuuluvat lupaukset nöyryydestä, köyhyydestä ja siveellisestä puhtaudesta. Kirkon perinteen ja kanonisen järjestyksen mukaan munkkien ja nunnien tulee asua luostarissa.

Mysteeriot, sakramentit
Mysteeriot ovat Jumalan näkymättömän armon näkyviä välikappaleita, joilla meille annetaan Pyhän Hengen lahja. Kirkolla on kaksi keskeistä mysteeriä, kaste ja ehtoollinen. 1200-luvun lopulta lähtien määriteltiin kasteen ja ehtoollisen lisäksi mysteerioiksi mirhalla voitelu, katumus, avioliittoon vihkiminen, papiksi vihkiminen ja sairaanvoitelu. Mikään kirkolliskokous ei kuitenkaan ole määritellyt mysteerioiden lukumäärää. Mysteerioiden tarkoitus on eheyttää ihmistä ja todistaa Jumalan Pyhän Hengen työstä kaikessa kristillisessä elämässä ja koko maailmassa.