Kirkollinen sanasto
A
D
E
F
H
I
J
K
L
M
N
O
P
R
S
T
U
V
Y
- Paasto
- Paasto merkitse ortodoksisessa kirkossa pidättäytymistä tietyistä ruuista ja myös toisten ihmisten loukkaamisesta sanoin ja teon. Se merkitsee myös erottautumista sellaisista tottumuksista tai taipumuksista, jotka erottavat ihmisen Jumalasta. Paastoa harjoitetaan henkisen kasvun vuoksi eli pyrkimyksenä on saavuttaa sen avulla Jumalan kaltaisuus. Paastoa käytetään myös valmistauduttaessa suureen kirkolliseen juhlaan.
- Panagia
- Sana viittaa Jumalansynnyttäjään ja sillä tarkoitetaan piispan rinnalla ketjussa riippuvaa suurta, yleensä Jumalansynnyttäjää esittävää medaljonkia. Riipukseen voi olla kuvattuna myös Kristus tai joku pyhä.
- Papinristi, kaularisti
- Venäjän kirkolta Suomeen omaksuttu tapa antaa papille heti pappisvihkimyksen yhteydessä oikeus kantaa ketjusta rinnalle riippuvaa ristiä.
- Pappi
- Piispan tehtäväänsä vihkimä kanoniset ehdot täyttävä mies, joka toimittaa seurakuntalaisten edessä jumalanpalvelukset, mysteeriot ja toimitukset sekä opettaa kristinuskon totuuksia ja kristillisen elämänarvon hyveitä.
- Patriarkaatti
- Kunnioitusta nauttivan historiallisesti tai väkiluvultaan merkittävän ortodoksisen paikalliskirkon arvonimi. Patriarkaatin johtavan piispan arvoon liittyy aina patriarkan arvonimi.
- Pelena
- Ikonin alapuolella riippuva koristeliina. Pelenoita käytetään kirkoissa ja kotona. Pelenalla voidaan koristaa myös ikonostaasin alaosa, josta hyvänä esimerkkinä Uuden Valamon talvikirkko.
- Perikooppi
- Alttarievankeliumin sisältämiä päivittäin jumalanpalveluksissa sekä useimmissa sakramenteissa ja toimituksissa luettavaksi määrättyjä erityisiä aloitussanoilla alkavia evankeliumijaksoja kutsutaan perikoopeiksi.
- Piispa
- Pappeuden korkein aste on piispan virka. Piispalla on pappien tavoin oikeus toimittaa jumalanpalveluksia ja toimituksia sekä kaikki mysteerejä, mutta papin tehtävistä poiketen oikeus myös vihkiä uusia diakoneja ja pappeja sekä osallistua piispojen vihkimiseen. Piispan virka on yksi, mutta kirkon hierarkia on vaatinut palvelutehtävän mukaan kolmijakoista tointa: piispa, metropoliitta ja arkkipiispa.
- Piispainkokous
- Viroissa ja eläkkeellä olevien kirkkokunnan piispojen kokous, joka käsittelee etupäässä uskonnollisia ja kanonisia asioita. Piispankokouksen jäsenet vihkivät uudet piispat, vahvistavat jumalanpalvelus- ja oppikirjat sekä kirkollishallituksen ja kirkolliskokouksen hengellisiä ja kanonisia asioita tekemät päätökset.
- Piispan sauva
- Sauva kuvaa piispan paimenen virkaa, jonka mukaan hänen tulee ohjata viisaasti piispalle uskottua laumaa. Se on merkki hengellisestä vallasta, jonka apostolit saivat Kristukselta ja joka apostolisen suksession kautta siirtyy aina uusille piispoille. Sauva mainitaan Raamatussa ohjaamisen, huolenpidon, pelastuksen ja paimenellisen vallan tunnusmerkkinä.
- Praasniekka
- Kirkollisesta juhlapäivästä ja erityisesti kirkon temppelijuhlasta käytetty slaavilaisperäinen nimitys.
- Pyhä portti, kuninkaan ovet
- Ikonostaasin keskellä olevat kaksi vierekkäistä alttarihuoneeseen päin avautuvaa ovea. Nimensä ovet ovat saaneet siitä, että niiden kautta tuodaan kansalle pyhien pyhä Kunnian Kuningas eli Kristuksen Ruumis ja Veri pyhitettyjen ehtoollislahjojen muodossa. Pyhää porttia saa perinteisesti käyttää vain papisto ja hekin vain tietyissä palveluksissa ja vain tietyissä palveluksen kohdissa. Pyhää porttia korostavat aina ikonit, mutta niissä saattaa olla myös maalattuja tai kullattuja puureliefejä.
- Pyhäinjäännös, reliikki
- Kirkon kononisoiman pyhän henkilön ruumiillisista jäännöksistä, Jumalanäidin viitasta ja Kristuksen rististä otetusta palasesta käytetty nimitys. Vihityn kirkon alttaripöytään tai sen alle asetetaan aina jonkun marttyyrin pyhäinjäännös. Reliikki voi olla myös kiinnitettynä antiminssiin.
- Pyhäinjäännöslipas, reliikkilipas
- Pienehkö metallista, jalometallista tai puusta valmistettu kannellinen rasia, jossa säilytetään pyhäinjäännöksiä.
- Päällysviitta
- Alusviitan päällä pidettävästä leveähihaisesta täyspitkästä viitasta käytetään nimitystä päällysviitta tai riäsä.
- Pääsiäinen, Kristuksen ylösnousemus
- Ortodoksisen kirkon tärkein juhla, joka ei kuulu kahdentoista suuren juhlan joukkoon, vaan on niitäkin suurempi eli juhlien juhla.
|