ORTODOKSINEN PÄÄSIÄINEN

PÄÄSIÄINEN

SUURI PAASTO

SUURI VIIKKO

LÄHETYSTYÖ

KIRKKOMUSIIKKI

IKONITAIDE

NUORET

RUOKA 

PALAUTE

INFO

 


Kun te paastoatte...

Kristikunta elää suuren paaston aikaa. Usein paasto on kuitenkin vain pelkkä sana ilman todellista sisältöä. Paasto pyrkii unohtumaan ja latistumaan, kuten monet muutkin ihmisen ja Jumalan väliseen suhteeseen liittyvät myönteiset asiat. Ettei näin kävisi, meidän on aina hyvä ajoittain palauttaa mieliimme paastoon liittyviä peruskysymyksiä.

Jumala asetti paaston luomisessa ihmisen elämään kuuluvaksi perustodellisuudeksi. Hän sanoi: "Saat vapaasti syödä puutarhan kaikista puista. Vain siitä puusta, joka antaa tiedon hyvästä ja pahasta, älä syö, sillä sinä päivänä, jona siitä syöt, olet kuoleman oma" (1. Moos. 2:16-17). Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen ja kasvamaan kaltaisuuteensa. Paaston tehtävä oli toimia kasvattajana. Jumala antoi luomisessa ihmiselle myös vapaan tahdon, minkä avulla paaston noudattaminen tai noudattamatta jättäminen oli mahdollista.

aatami.jpg (19081 bytes)Ensimmäiset ihmiset, Aadam ja Eeva, käyttivät vapaata tahtoaan väärin, he rikkoivat paaston. He halusivat tulla täydellisiksi ilman Jumalaa. He uskoivat valheeseen. Paaston rikkomista seurasi rangaistus: kuolema. Eeva, elämän äiti, jätti kuoleman perinnöksi jälkeläisilleen. Jumala rakasti kuitenkin luotujaan, hän lupasi korjata ihmisten tekemän erehdyksen ja siihen liittyen särkyneen ihmisyyden. Jumala kutsui Israelin kansan lupauksensa välittäjäksi. Restauraation odotus tapahtui vanhan liiton lain suojeluksessa ja ohjauksessa. Profeetat ylläpitivät ja muistuttivat lain oikeasta luonteesta aina silloin, kun se oli vaarassa unohtua.

Profeetta Jesajan paasto-opetuksesta käy ilmi Jumalan tarkoittaman paaston oikea luonne. Jesaja sanoo Herran sanana: "Riitaa ja katkeruutta teidän paastonne tuottaa... Te ette pidä enää sellaista paastoa, joka kantaa rukouksen taivaisiin... Toisenlaista paastoa minä odotan: että vapautat syyttömät kahleista, irrotat ikeen hihnat ja vapautat sorretut, että murskaat kaikki ikeet, murrat leipää nälkäisille, avaat kotisi kodittomille, vaatetat alastomat... Silloin sinun valosi puhkeaa näkyviin kuin aamunkoi... Vanhurskaus itse kulkee sinun edelläsi ja Herran kirkkaus seuraa suojanasi" (Jes. 58:4-8).

Kuten alkusyntisynti ja kuolema tuli paaston rikkomisen myötä maailmaan kahden ihmisen kautta, niin myös uusi alku tuli mahdolliseksi kahden ihmisen kautta: Marian ja Jeesuksen. Oikealla myöntymisellään Maria korjasi Eevan väärän valinnan ja näin jätti hengellisille jälkeläisilleen iankaikkisen elämän mahdollisuuden pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa.

Jeesus Kristus - uusi Aadam - pyhitti paaston paastoamalla neljäkymmentä vuorokautta (Matt. 4:1-11). Hän vahvisti myös profeetta Jesajan opetuksen paaston oikeasta luonteesta puhuessaan juutalaisuuden kolmesta päähyveestä: almuista, rukouksesta ja paastosta. Jeesus sanoi: "Varokaa tuomasta hurskaita tekojanne ihmisten katseltaviksi... Kun siis autat köyhiä, älä toitota siitä niin kuin tekopyhät tekevät... Kun annat almun, älköön vasen kätesi tietäkö mitä oikea tekee... Kun rukoilette, älkää tehkö sitä tekopyhien tavoin... Kun paastoatte, älkää olko synkän näköisiä niin kuin tekopyhät. He muuttavat muotonsa surkeiksi... Kun sinä paastoat, voitele hiuksesi ja pese kasvosi. Silloin sinun paastoasi eivät näe ihmiset, vaan Isäsi, joka on salassa... palkitsee sinut" (Matt. 6:1-18).

Paasto-opetuksessaan Jeesus tuo esiin paaston kolme keskeisintä ulottuvuutta: rukouksen, hyväntekeväisyyden ja ruoasta pidättäytymisen. Kirkon isät opettavat, että se, mikä jää paastottaessa säästöön vaatimattoman elämän seurauksena, tulee käyttää lähimmäisten hyväksi. Vaikka ruokapaasto on ruumiin rukousta hengen rukouksen rinnalla, niin ilman lähimmäisten huomioimista paasto kääntyy itseään vastaan.

 

Isä Kosti Heikkinen
Valamon kansanopisto