Kirkkovuosi

Paastoaminen ja paaston ajat

Kirkkovuoden kierrossa on neljä pitkää paaston aikaa. Niiden lisäksi on yksittäisiä paastopäiviä läpi kirkkovuoden keskiviikkoisin ja perjantaisin. Paastokaudet poikkeavat toisistaan pituutensa, syvällisyytensä ja liturgisen merkityksensä perusteella. Niiden tarkoituksena on valmistaa uskovia edessä olevaan juhlaan. Joulun edellä on joulupaasto valmistamassa Kristuksen syntymäjuhlan vastaanottamiseen. Suuressa paastossa valmistaudutaan Jeesuksen kärsimykseen ja ylösnousemisen juhlaan, pääsiäiseen. Apostolien paastossa, joka alkaa viikon kuluttua helluntaista, valmistaudutaan kunnioittamaan ja ylistämään suurimpia apostoleja, Pietaria ja Paavalia. Kirkkovuoden viimeinen paasto, kaksi elokuun ensimäistä viikkoa, johdattelee meitä Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen juhlaan.

Suuri paasto

Paaston ajoista tärkein on pääsiäisen edellä vietettävä suuri paasto. Pääsiäinen on alkujaan kirkon suuri kastejuhla. Pääsiäisen vietto on muistuttamassa meitä omasta kasteestamme ja suuren paaston aika voi olla meillekin eräänlainen kertauskurssi uskon lähteille. Paaston aikana on mahdollista arvioida omaa elämäänsä, asettaa asiat uuteen arvojärjestykseen. Paasto ei ole itsetarkoitus, vaan keino hiljentymiseen ja itsensä rakentamiseksi, tie ja väline pääsiäisen ilon saavuttamiseksi ja kokemiseksi. Paaston henki voidaan parhaiten kokea arkipäivien jumalanpalveluksissa.

Valmistusviikot

Paastoon laskeutuminen alkaa jo yksitoista viikkoa ennen pääsiäistä. Sakkeuksen sunnuntaina evankeliumissa kuulemme publikaani Sakkeuksesta, joka kiipeää puuhun nähdäkseen Jeesuksen. Jeesus vierailee hänen kotonaan ja saa aikaan mielenmuutoksen Sakkeuksessa. Viikkoa myöhemmin alkavat varsinaiset paaston valmistussunnuntait: Ensimmäinen on publikaanin ja fariseuksen sunnuntai, jolloin meitä kehotetaan nöyryyteen ja rehelliseen rukoilemiseen. Sitten on vuorossa tuhlaajapojan sunnuntai. Kolmas sunnuntai on nimeltään tuomiosunnuntai, jolloin meitä muistutetaan lähimmäisenrakkauden merkityksestä. Sitä kutsutaan myös lihapyhälaskuksi, sillä paastosääntöjen mukaan siitä alkaa lihapaasto.

Viimeinen valmistussunnuntai on laskiaissunnuntai eli sovintosunnuntai, jota kutsutaan maitopyhälaskuksi. Sovintosunnuntai-iltana ehtoopalveluksessa laskeudutaan suureen paastoon. Kirkossa valkoiset tekstiilit vaihdetaan tummiin ja pappi pyytää kirkkokansalta anteeksi ja kukin toinen toiseltaan. Ensimmäisen paastoviikon aikana kirkoissa luetaan Andreas Kreetalaisen katumuskanonia.

Suuren paaston sunnuntait

Paastolauantait ja -sunnuntait eivät ole varsinaisia paastopäiviä, sillä niinä päivinä toimitetaan liturgia, joka tekee päivästä juhlapäivän. Lauantaisin, lukuun ottamatta paaston kahta viimeistä lauantaita, vietetään vainajien muistopäivää. Kullakin paastosunnuntailla on oma nimensä ja aiheensa. Ensimmäinen on ortodoksisuuden sunnuntai, jolloin muistellaan ikonien voittojuhlaa. Toinen sunnuntai on nimeltään Gregorios Palamaksen sunnuntai. Hän eli 1300- luvulla, toimi Tessalonikin arkkipiispana ja opetti sisäisestä rukouksesta. Kolmas sunnuntai on paaston puoliväli, ristinkumartamisen sunnuntai. Silloin vigiliassa risti kannetaan keskelle kirkkoa kumarrettavaksi ja kunnioitettavaksi. Neljäs sunnuntai on nimeltään Johannes Siinailaisen ja viides Maria Egyptiläisen sunnuntai, jolloin mainittuja henkilöitä muistetaan kilvoituksen ja parannuksenteon esikuvina. Suuri paasto päättyy Lasaruksen lauantaihin. Palmusunnuntain juhlan jälkeen alkaa suuri viikko, jolloin muistellaan Kristuksen viimeisiä vaiheita, Pyhän Ehtoollisen asettamista, kärsimyksiä ja kuolemaa sekä haudassa olemista.

Paaston merkitys

Tärkeintä paastossa on hiljentyminen ja oman elämänsä sisällön ja suunnan tarkastelu. Tärkeää on tutkistella omaa sisimpäänsä, ihmissuhteitaan ja suhdettansa Jumalaan. Kaikkia kutsutaan osallistumaan synnintunnustuksen sakramenttiin ja pyhään Ehtoolliseen. Sunnuntai- ja lauantaiaamujen lisäksi Suuren paaston aikana voi osallistua pyhään Ehtoolliseen myös keskiviikko- ja perjantai-iltaisin ns. ennenpyhitettyjen lahjojen liturgiassa. Iltaehtoolliseen osallistumisen edellä paastotaan täydellisesti puolesta päivästä lähtien.

Arkielämässä paastoaminen ilmenee myös ruuan suhteen sekä ajan käytössä. Samoin tärkeää on rauhan ja hiljentymisen korostuminen. Monet pidättäytyvät huvittelusta, liiallisesta työn teosta ja vierailuja vähennetään.