Kirkkovuosi

Ruumiillisen paaston tarkoitus on auttaa meitä hengellisessä paastossa, mikä tarkoittaa synnin ja kaiken pahan karttamista ja kasvamista rakkauden, nöyryyden ja kärsivällisyyden hyveissä. Kristillinen paasto koostuu kummastakin. Jos ne erotetaan toisistaan, ei enää ole kysymys kristillisestä paastokilvoituksesta. Kirkko on antanut ruokapaastoon nähden säännöt, jotka ovat kehittyneet luostariympäristössä ja ovat sellaisenaan varsin ankaria. Ne osoittavat meille kuitenkin selkeästi, kuinka tulee kilvoitella suuren paaston eri aikoina. Tärkeää on sittenkin muistaa, ettemme elä niinkään "kirjaimen mukaan", vaan että oppisimme elämään ja paastoamaan kristillisellä tavalla. Oikean pidättyvyyden ruuan suhteen isät ovat määritelleet sanoessaan: "Olet menetellyt ruuan suhteen oikealla tavalla, kun pöydästä noustuasi voit virkein mielin siirtyä rukoukseen." Tässä esitetyt paastosäännöt ovat eräs esimerkki paasto-ohjeista, joita voi omaan elämäänsä soveltaa.

Suuren paaston valmistusviikot

Ensimmäinen valmistusviikko on paastoton, jolloin voidaan syödä eläinkunnan tuotteita jokaisena viikon päivänä, myös keskiviikkona ja perjantaina.

Tuhlaajapojan sunnuntaista tuomiosunnuntaihin (ns.kirjava viikko) paastotaan keskiviikkona ja perjantaina, mutta muina päivinä ei ruuan suhteen ole rajoitusta.

Tuomiosunnuntaista sovintosunnuntaihin ei syödä lihatuotteita, mutta maitoa, juustoa, kananmunia ja voita saa syödä myös keskiviikkona ja perjantaina.

Suuren, 40- päiväisen paaston aikana ei nautita seuraavia ruoka-aineita: lihatuotteet, maitotuotteet ja kananmunat. Kreikkalaisessa paastoperinteessä myös kala on kielletty, slaavilaisessa perinteessä taas kaikenlaisten kalojen syöminen on sallittua. Voin, oliiviöljyn, viinin ja kaikkien alkoholijuomien nauttiminen on kielletty.

Arkipäivinä sääntöjen mukaan nautitaan ns. kuivaa ruokaa: suolavedessä keitettyjä vihanneksia, erilaisia pähkinöitä ja siemeniä, hedelmiä, leipää, hunajaa, kasvismargariinia ja kasvisöljyä (paitsi oliiviöljy) ja mustekalaa sekä simpukoita (omassa paastokäytännössämme mitä tahansa kalaa).

Lauantaina ja sunnuntaina syödään kaksi ateriaa, jolloin voi syödä kalaa (slaavilainen käytäntö) viinin ja oliiviöljyn kanssa.

Suuren paaston ensimmäinen viikko on paastoamisen suhteen tiukka. Tiukemman linjan mukaan paaston viitenä ensimmäisenä päivänä syödään vain kaksi ateriaa. Keskiviikkona ja perjantaina ennenpyhitettyjen lahjain liturgian jälkeen nautitaan vain ns. kuivaa muonaa. Ns. lievemmän linjan mukaan maanantaina ei syödä mitään, mutta tiistaina ja torstaina (keskiviikon ja perjantain kuivamuona-aterian lisäksi) ehtoopalveluksen jälkeen voi syödä esimerkiksi leipää ja juoda teetä tai hedelmämehua.

Suuren paaston 2.- 6. paastoviikkoina tulisi syödä päivittäin vain yksi kuivaruoka-ateria arkipäivinä ehtoopalveluksen jälkeen.

Suuren eli kärsimysviikon kolmena ensimmäisenä päivänä nautitaan yksi kuivaruoka-ateria päivässä.

Suurena torstaina syödään yksi ateria viinin ja oliiviöljyn kanssa Ehtoollisen asettamisen liturgian jälkeen illalla.

Suurena perjantaina varhaisen Kirkon perinteen mukaan on täydellisen paaston päivä. Ne, jotka eivät kykene noudattamaan täydellistä paastoa, voivat syödä leipää teen tai hedelmien kanssa hautakuvan kunnioittamisen jälkeen.

Suurena lauantaina ei periaatteessa tarjota ateriaa, mutta käytännössä sallitaan ateria viinin kanssa.

Joitakin poikkeuksiakin on. Neitsyt Marian ilmestysjuhlana (25.3.) kala, öljy ja viini ovat sallittuja, ellei juhla satu Suuren viikon alkupäiville, jolloin viini ja öljy ovat sallittuja, mutta ei kala. Jos taas juhla sattuu Suureksi perjantaiksi tai Suureksi lauantaiksi, niin silloin viini on sallittu mutta eivät kala ja öljy.

Viini ja öljy ovat sallittuja 2.-6. paastoviikon arkipäivinä seuraavina aikoina: