Sakramentit

Pappeus

Sakramenttien ulkoisina toimittajina ovat piispa tai pappi. Perustaessaan kirkon Jeesus asetti apostolinsa seuraajikseen ja antoi heille Pyhän Hengen. Tehtäviinsä Jeesus kutsui opetuslapset antaessaan heille kastekäskyn (Matt. 28:19-20) sekä oikeuden päästää ja sitoa syntejä (Matt. 18:18).

Pappeuden virka jakaantuu kolmeen asteeseen: piispuuteen, pappeuteen ja diakoniuteen. Jokainen piispa on kolmen muun piispan virkaan vihkimä, ja näiden vihkimysten ketju ulottuu aina apostoleihin saakka. Tätä kutsutaan apostoliseksi seurannoksi. Piispa puolestaan vihkii pappeja ja diakoneja. Pappi toimittaa vihkimyksensä nojalla sakramentteja. Diakonit ovat avustavaa papistoa; he eivät toimita sakramentteja itsenäisesti. Piispat, papit ja diakonit vihitään virkaansa kätten päällepanemisen kautta.

Piispaa ja pappia tervehditään pyytämällä siunaus. Siunausta pyydetään asettamalla oikea käsi vasemman käden päälle. Piispa tai pappi siunaa ristinmerkillä ja asettaa sen jälkeen kätensä siunausta pyytäneen käsien päälle, jolloin hän suutelee kevyesti piispan tai papin kättä. Piispaa puhutellaan sanoilla "isä esipaimen". Pappia ja diakonia puhutellaan liittämällä etunimen edelle sana "isä".

Ortodoksisessa kirkossa papiksi voidaan vihkiä nuhteeton mies, joka on ennen papiksi vihkimystä avioitunut tai päättänyt elää naimattomana. Papin virkaan vaadittavan pätevyyden voi saavuttaa suorittamalla Joensuun yliopistossa ja ortodoksisessa seminaarissa asianmukaiset opinnot.