Kirkonkellojen soitto
Kirkonkellojen soitolla on oma tärkeä sijansa ortodoksisissa jumalanpalveluksissa. Kellojen soittotapoja on kolme: ilmoitussoitto, juhlasoitto ja vuorosoitto. Ortodoksissa kirkossa ei ole automaattisia kelloja vaan kelloja soitetaan aina käsin.
Ilmoitussoitolla ilmoitetaan jumalanpalveluksen alkamisesta. Soittaminen tapahtuu yhdellä, tavallisesti kellotornin suurimmalla tai toiseksi suurimmalla kellolla noin kuuden minuutin ajan.
Vuorosoitossa soitetaan kutakin kelloa vuorollaan 1 - 3 kertaa pienimmästä suurimpaan ja sitten kaikkia kelloja samalla kertaa. Vuorosoittoa käytetään hautajaisissa surusaaton lähtiessä kirkosta hautausmaalle. Vuorosoitto kuuluu myös eräisiin Suuren viikon jumalanpalveluksiin. Vuorosoitto voi tapahtua myös suurimmasta kellosta pienimpään. Tätä soittoa käytetään temppelijuhlina sekä niissä jumalanpalveluksissa, joissa tapahtuu piispaksi vihkiminen.
Juhlasoitossa eli kolmisoitossa soitetaan kaikkia kelloja rytmikkäästi kolmeen eri otteeseen noin neljän minuutin ajan. Juhlasoitto soitetaan yleisimmin heti ilmoitussoiton jälkeen. Pääsiäiskaudella juhlasoittoa voidaan soittaa myös jumalanpalveluksen jälkeen. Soittajan kyvyistä ja kellojen lukumäärästä riippuen juhlasoitto voi olla hyvinkin taidokasta.
Kellojen soitto-ohjeet on kirjattu myös papin käsikirjoihin. Joillakin seurakunnilla ja etenkin luostareilla voi olla myös omia soittosääntöjä. Kirkonkellojen soittoa opetetaan Uuden Valamon luostarissa pääsiäisen jälkeisenä viikonvaihteessa. Pääsiäisaikana etenkin pääsiäisviikolla on perinteen mukaan kuka tahansa saanut soittaa kirkonkelloja Kristuksen riemullisen ylösnousemisen kunniaksi. Se on ollut myös tulevien kellonsoittajien harjoitteluaikaa.
Kirkonkellojen lukumäärä vaihtelee pyhäköittäin yhdestä jopa neljääntoista kelloon. Kirkkokunnan keskustalon kellotornissa on kaikkiaan 23 kelloa. Kirkoissa on useimmiten 5-7 kelloa, rukoushuoneissa niitä on yleensä vähemmän. Uspenskin katedraalin ja Tampereen ortodoksikirkon suurimmat kellot painavat noin 4.000 kiloa. Vanhan Laatokan Valamon suurin kello painoi 16.000 kiloa ja sitä soittamaan tarvittiin kaksi henkilöä.
Pääosa ortodoksisten seurakuntien kirkonkelloista on peräisin luovutetun Karjalan pyhäköistä ja ne on aikoinaan valmistettu Venäjällä. Nykyisin kelloja valmistetaan myös Suomessa.
|