Ensimmäisen marttyyrin Stefanoksen pyhäinjäännösten löytyminen

Pyhän Stefanoksen (27.12.) kivittämisen jälkeen Gamaliel – pyhän apostoli Paavalin lainopettaja – pyysi muita kristittyjä mukaansa hautaamaan ensimmäisen marttyyrin tien varteen jätetyn ruumiin maatilalleen Kefar Gamlan kylään, joka sijaitsee noin 30 kilometrin päässä Jerusalemista. Kun 40 päivän suruaika oli päättynyt, Nikodemos – fariseus ja opetuslapsi, joka oli mennyt Jeesuksen luokse yöllä ‒ saapui setänsä Gamalielin luokse. Nikodemos oli hädin tuskin selviytynyt hengissä Jerusalemissa alkaneista vainoista. Hän kuoli haavoihinsa muutamia päiviä myöhemmin, ja hänet haudattiin Stefanoksen viereen. Pian sen jälkeen kuolivat Gamaliel ja hänen 20-vuotias poikansa Habib. Molempien kerrotaan ottaneen kasteen apostoleilta ennen kuolemaansa.

Vähitellen haudat unohtuivat. Vuosisatoja myöhemmin pyhä Stefanos ilmestyi kolme kertaa Kefar Gamlan kylän papille Lukianokselle, joka oli hurskas ja kaikkien kunnioittama. Näyssä Stefanos oli pukeutunut pellavaiseen diakonin stikariin, johon hänen nimensä oli kirjailtu punaisilla ja kullanvärisillä kirjaimilla. Hänellä oli pitkä valkoinen tukka ja kullanväriset sandaalit. Stefanos kosketti pappia kevyesti kultaisella sauvalla ja puhutteli häntä nimeltä. Hän käski Lukianoksen pyytää Jerusalemin piispa Johannesta etsimään hänen reliikkinsä, jotta Jumala voisi tehdä niiden kautta monia ihmeitä. Lukianos meni heti Jerusalemin arkkipiispa Johanneksen (30.3.) luokse, joka antoi hänelle luvan kaivaa Stefanoksen mainitsemasta paikasta, missä oli kiviröykkiö. Samana yönä Stefanos ilmestyi vielä kerran Lukianokselle ja ilmoitti, että kivet olivat vain hänen hautaamisensa yhteydessä rakennettu muistomerkki ja itse hauta oli kivien pohjoispuolella. Lukianos kaivoi sieltä ja löysi kivilaatan, johon oli hakattu Stefanoksen, Nikodemoksen ja Habibin nimet.

Paikalla olleet tunsivat maan järisevän ja lähiympäristöön levisi ihana tuoksu, jonka ansiosta 73 sairasta parani. He kuulivat enkelien kuoron laulavan: ”Kunnia Jumalalle korkeuksissa, ja maassa rauha ihmisten kesken, joita kohtaan hänellä on hyvä tahto!” Piispa Johannes meni paikalle kahden muun piispan kanssa, ja he siirsivät reliikit Jerusalemiin Pyhän Siionin kirkkoon 26.12.415. Samana päivänä alkoi runsas sade, joka päätti Palestiinaa kauan vaivanneen kuivuuden.

Patriarkka Juvenalioksen (2.7.) aikakaudella 15.5.439 Stefanoksen reliikit siirrettiin pyhän Kyrillos Aleksandrialaisen johdolla kirkkoon, joka rakennettiin Stefanoksen kivittämisen paikalle. Keisarinna Eudokia laajennutti kirkkoa ja rakennutti sen yhteyteen suuren luostarin, mutta rakennukset tuhoutuivat persialaisten hyökätessä Jerusalemiin vuonna 614. Nykyään Stefanoksen kivittämisen paikalla Jerusalemin vanhankaupungin itäpuolella on kreikkalaisortodoksinen Pyhän Stefanoksen kirkko