29.8.2020

Sävelmä
3. säv.
Paasto
Öljy sallittu

Herran edelläkävijän ja kastajan Johanneksen mestaus

Parimia
  1. Jes. 40:1–3, 41:17–18, 45:8, 48:20–21, 54:1
  2. Mal. 3:1–2, 5–7, 12, 17, 4:4–6
  3. Viis. 4:7, 16–17, 19–20, 5:1–7

(Herran edelläkävijän ja kastajan Johanneksen mestaus, karj. Kuivu-Iivan)

Jes. 40:1–3, 9, 41:17–18, 45:8, 48:20–21, 54:1

1 -- Lohduttakaa, lohduttakaa minun kansaani, sanoo teidän Jumalanne. 2 Puhukaa lempeästi Jerusalemille ja kertokaa sille, että sen pakkotyö on päättynyt, että sen syyllisyys on sovitettu, sillä kaksin verroin on Herran käsi sitä kurittanut kaikista sen synneistä. 3 Ääni huutaa: -- Raivatkaa autiomaahan Herralle tie! Tasoittakaa yli aron valtatie meidän Jumalallemme! 9 Nouse korkealle vuorelle, Siion, ilosanoman tuoja! Korota äänesi, Jerusalem, ilosanoman saattaja! Korota äänesi, älä pelkää! Julista Juudan kaupungeille: -- Teidän Jumalanne tulee! 41:17 Köyhät ja kurjat etsivät vettä, mutta sitä ei ole, heidän kielensä on janosta kuivettunut. Minä, Herra, kuulen heitä, minä, Israelin Jumala, en heitä hylkää. 18 Paljaille kukkuloille minä puhkaisen jokia, notkelmiin lähteitä. Autiomaan minä muutan vesilammikoiksi ja kuivan hietikon lähteiden maaksi. 45:8 Vihmokoon taivas, virratkoon oikeus ylhäältä pilvistä, avautukoon maa ja kasvakoon pelastuksen hedelmää ja versokoon vanhurskaus! Minä, Herra, olen tämän luonut. 48:20 Lähtekää Babyloniasta, rientäkää kotiin kaldealaisten maasta! Kertokaa tästä riemuiten, kuuluttakaa, viekää viesti maan ääriin asti. Sanokaa: "Herra on lunastanut palvelijansa Jaakobin vapaaksi!" 21 Eivät he janoa kärsineet, kun hän vei heidät autiomaahan: veden hän sai vuotamaan kalliosta heille, hän halkaisi kallion, ja vedet virtasivat. 54:1 Riemuitse, hedelmätön, sinä joka et koskaan synnyttänyt! Huuda riemusta, iloitse, sinä joka et ole synnytyskipuja kokenut! Nyt sinulla, hylätyllä, on enemmän lapsia kuin konsanaan aviovaimolla, sanoo Herra.

Mal. 3:1–2, 5–7, 12, 17, 4:4–6

1 -- Minä lähetän sanansaattajani raivaamaan edelläni tietä. Ja aivan äkkiä tulee temppeliinsä Valtias, jota te odotatte, ja Liiton enkeli, jota te kaipaatte. Hän saapuu, sanoo Herra Sebaot. 2 Kuka voi kestää sen päivän, jolloin hän tulee, kuka voi seistä horjumatta, kun hän ilmestyy? Sillä hän on kuin ahjon hehku, hän puhdistaa kuin vahvin lipeä. 5 Näin sanoo Herra Sebaot: -- Minä tulen, minä saavun tuomitsemaan teitä, minä vaadin pian tilille taikojen tekijät ja avionrikkojat. Minä vaadin tilille ne, jotka eivät pelkää minua vaan tekevät väärän valan, jotka kieltäytyvät maksamasta päiväpalkkalaiselle hänen palkkaansa, jotka sortavat leskiä ja orpoja ja maassa asuvia muukalaisia. 6 -- Minä, Herra, en muutu, ettekä tekään, Jaakobin jälkeläiset, ole entisestänne muuttuneet. 7 Isienne ajoista asti te olette poikenneet käskyistäni ettekä ole noudattaneet niitä. Kääntykää minun puoleeni, niin minäkin käännyn teidän puoleenne, sanoo Herra Sebaot. Mutta te kysytte: "Mitä väärää me sitten olemme tehneet?" 12 -- Silloin kaikki kansat ylistävät teidän onneanne, sillä maanne on oleva ihana maa, sanoo Herra Sebaot. 17 -- Sinä päivänä, jonka minä määrään, he jälleen ovat minun oma kansani, sanoo Herra Sebaot. -- Ja minä olen hyvä heitä kohtaan, niin kuin isä on hyvä pojalleen, joka tottelee häntä. 4:4 (3:22) Pitäkää mielessänne palvelijani Mooseksen laki, jonka annoin hänelle Horebilla: käskyt ja säädökset, jotka annoin koko Israelille. 4:5 (3:23) Kuulkaa! Ennen kuin tulee Herran päivä, suuri ja pelottava, minä lähetän teille profeetta Elian. 4:6 (3:24) Hän kääntää isien sydämet lasten puoleen ja lasten sydämet isien puoleen. Silloin en tuomitse maata perikatoon, kun tulen.

Viis. 4:7, 16–17, 19, 20, 5:1–7

7 Mutta oikeamielinen pääsee lepoon, vaikka kuolisikin ennen aikojaan. 16 Oikeamielisen kuolema on jumalattomien tuomio, nuoruus, joka varhain valmiiksi kypsyy, tuomitsee väärämielisten pitkän iän. 17 He näkevät viisaan ihmisen kuoleman mutta eivät ymmärrä, mitä Herra on hänestä päättänyt ja miksi Herra on vienyt hänet turvaan. 19 Heistä itsestään tulee kunniattomia raatoja, ikuisia pilkan kohteita kuolleiden joukossa. Herra mykistää heidät, hän syöksee heidät päistikkaa maahan, tempaa heidät vakailta jalansijoiltaan ja jättää heidät kuihtumaan ja kuolemaan. Heidän osanaan on piina, eikä kukaan enää muista heitä. 20 Vavisten he tulevat, kun heidän syntinsä lasketaan yhteen, ja heidän rikkomuksensa nousevat syyttämään heitä ja osoittavat heidät syyllisiksi. 5:1 Silloin oikeamielinen vähääkään pelkäämättä kohtaa ne, jotka ahdistivat häntä ja halveksivat hänen ponnistuksiaan. 2 Hänet nähdessään nuo jumalattomat pelästyvät, kauhun vallassa he kummastelevat hänen odottamatonta pelastumistaan. 3 He haukkovat henkeä järkytyksissään ja sanovat katuvina toisilleen: 4 ”Häntä me ennen pidimme pilkkanamme, häntä me herjasimme − me hullut! Me pidimme hänen elämäänsä mielettömänä ja hänen kuolemaansa kunniattomana. 5 Kuinka hänet nyt luetaan Jumalan poikiin, kuinka hän on päässyt pyhien joukkoon? 6 Kävikin siis niin, että me eksyimme oikealta tieltä! Oikeamielisyyden valo ei meille loistanut, aurinko ei meille noussut. 7 Me tarvoimme turmion ja laittomuuden ohdakkeissa, vaelsimme tiettömiä autiomaita. Herran tietä me emme tunteneet.

Polyeleon evankeliumi
Matt. 14:1–13 (Herran edelläkävijän ja kastajan Johanneksen mestaus)
Matt. 14:1–13

Siihen aikaan 1 neljännesruhtinas Herodes kuuli Jeesuksesta. 2 Hän sanoi hovimiehilleen: "Se on Johannes Kastaja. Hän on herännyt kuolleista, siksi hänessä vaikuttavat nuo voimat." 3 Herodes näet oli pidättänyt Johanneksen, pannut hänet kahleisiin ja heittänyt vankilaan. Tämän hän oli tehnyt veljensä Filippoksen vaimon Herodiaan tähden, 4 sillä Johannes oli sanonut hänelle: "Sinun ei ole lupa elää hänen kanssaan." 5 Herodes olisi halunnut surmata Johanneksen mutta pelkäsi kansaa, joka piti Johannesta profeettana. 6 Sitten Herodes vietti syntymäpäiviään ja Herodiaan tytär tanssi vieraille. Tyttö miellytti Herodesta niin, 7 että tämä valalla vannoen lupasi antaa hänelle mitä hän vain pyytäisi. 8 Äitinsä yllytyksestä tyttö sanoi: "Anna minulle nyt heti vadilla Johannes Kastajan pää." 9 Kuningas tuli pahoille mielin, mutta koska hän oli vieraittensa kuullen vannonut valan, hän käski täyttää pyynnön. 10 Hän lähetti vankilaan sanan ja käski mestata Johanneksen. 11 Tämän pää tuotiin vadilla ja annettiin tytölle, ja tyttö vei sen äidilleen. 12 Johanneksen opetuslapset tulivat sitten hakemaan ruumiin ja hautasivat sen. Sen jälkeen he menivät kertomaan Jeesukselle, mitä oli tapahtunut. 13 Kuultuaan tästä Jeesus lähti veneellä autiolle seudulle yksinäisyyteen. Mutta tieto levisi, ja kaupungeista lähti paljon väkeä maitse hänen peräänsä.

Epistola
Ap. t. 13:25–33a (Johannes)
1. Kor. 2:6–9

Ap. t. 13:25–33a

25 Kun Johannes oli matkansa päässä, hän sanoi: 'En minä ole se, joksi te minua luulette. Minun jälkeeni tulee toinen, jonka kenkiäkään minä en kelpaa riisumaan.' 26 "Veljet, Abrahamin jälkeläiset, ja te muut, jotka pelkäätte Jumalaa! Juuri meille on lähetetty sanoma tästä Pelastajasta. 27 Jerusalemilaiset ja heidän hallitusmiehensä eivät tajunneet, kuka Jeesus oli. He tuomitsivat hänet, mutta näin he panivat täytäntöön profeettojen sanat, joita joka sapattina luetaan. 28 Mitään syytä kuolemantuomioon he eivät voineet esittää, mutta silti he vaativat Pilatusta teloittamaan hänet. 29 Kun he olivat toteuttaneet kaiken, mitä hänestä oli kirjoitettu, he ottivat hänet ristinpuulta ja panivat hautaan. 30 Mutta Jumala herätti hänet kuolleista. 31 Hän ilmestyi sitten usean päivän aikana niille, jotka yhdessä hänen kanssaan olivat tulleet Galileasta Jerusalemiin. Nämä ovat nyt hänen todistajiaan, he todistavat hänestä Israelin kansalle. 32 "Me julistamme teille ilosanoman: Minkä Jumala lupasi meidän isillemme, 33 sen hän on täyttänyt meille, heidän lapsilleen.

Mark. 6:14–30 (Herran edelläkävijän ja kastajan Johanneksen mestaus)
Matt. 22:15–22
Mark. 6:14–30

14 Kuningas Herodeskin kuuli Jeesuksesta, sillä hänen nimensä tunnettiin jo laajalti. Ihmiset sanoivat: "Johannes Kastaja on herännyt kuolleista, siksi hänessä vaikuttavat nuo voimat." 15 Toiset sanoivat, että hän oli Elia, toiset, että hän oli profeetta, sellainen kuin profeetat olivat olleet. 16 Kun Herodes kuuli Jeesuksesta, hän sanoi: "Johannes, se mies, jonka minä mestautin, on herännyt kuolleista." 17 Herodes oli näet pidättänyt Johanneksen, pannut hänet kahleisiin ja teljennyt vankilaan. Tämän hän oli tehnyt veljensä Filippoksen vaimon Herodiaan tähden. Hän oli nainut Herodiaan, 18 mutta Johannes oli sanonut hänelle: "Sinun ei ole lupa elää veljesi vaimon kanssa." 19 Herodias ei sietänyt Johannesta ja olisi halunnut tappaa hänet, mutta ei voinut, 20 koska Herodes pelkäsi Johannesta. Herodes tiesi hänet hurskaaksi ja pyhäksi mieheksi ja suojeli häntä. Hän kuunteli Johannesta mielellään, vaikka tämän puheet usein jäivätkin vaivaamaan häntä. 21 Sopiva tilaisuus Herodiaalle tarjoutui, kun Herodes syntymäpäivänään järjesti pidot hoviherroilleen ja sotaväen päälliköille sekä Galilean johtomiehille. 22 Herodiaan tytär tuli silloin sisään ja tanssi, ja Herodes ja hänen pöytävieraansa olivat ihastuksissaan. Kuningas sanoi tytölle: "Pyydä minulta mitä vain tahdot, niin minä annan sen sinulle." 23 Ja hän lupasi ja vannoi: "Mitä ikinä minulta pyydät, sen minä sinulle annan, vaikka puolet valtakuntaani." 24 Tyttö meni ulos ja kysyi äidiltään: "Mitä minä pyytäisin?" Äiti vastasi: "Pyydä Johannes Kastajan päätä." 25 Tyttö kiiruhti heti takaisin kuninkaan luo ja sanoi: "Tahdon, että annat minulle nyt heti vadilla Johannes Kastajan pään." 26 Kuningas tuli pahoille mielin, mutta koska hän oli vieraittensa kuullen vannonut valan, hän ei voinut vastata kieltävästi. 27 Hän antoi heti pyövelille käskyn, että tämän oli tuotava Johanneksen pää. Pyöveli meni vankilaan ja mestasi siellä Johanneksen. 28 Sitten hän toi pään vadilla ja antoi sen tytölle, ja tyttö antoi pään äidilleen. 29 Kun Johanneksen opetuslapset kuulivat tästä, he tulivat hakemaan ruumiin ja veivät sen hautaan. 30 Apostolit kokoontuivat taas Jeesuksen luo ja kertoivat hänelle, mitä kaikkea olivat tehneet ja mitä opettaneet.

Matt. 22:15–22

Silloin 15 fariseukset menivät neuvottelemaan keskenään, miten saisivat Jeesuksen sanoistaan ansaan. 16 He lähettivät hänen luokseen opetuslapsiaan yhdessä Herodeksen kannattajien kanssa. Nämä sanoivat: "Opettaja, me tiedämme, että sinä puhut totta ja opetat Jumalan tietä totuuden mukaisesti. Sinä olet ihmisistä riippumaton etkä tee eroa heidän välillään. 17 Sano siis meille, mitä mieltä olet: onko oikein maksaa keisarille veroa vai ei?" 18 Mutta Jeesus huomasi heidän kieroutensa ja sanoi: "Te teeskentelijät! Miksi te yritätte saada minut ansaan? 19 Näyttäkää sitä rahaa, jolla maksatte veronne." He ottivat esiin denaarin. 20 Jeesus kysyi heiltä: "Kenen kuva ja nimi siinä on?" 21 "Keisarin", he vastasivat. Silloin Jeesus sanoi heille: "Antakaa siis keisarille mikä keisarille kuuluu ja Jumalalle mikä Jumalalle kuuluu." 22 Kuullessaan tämän he hämmästyivät. He jättivät Jeesuksen rauhaan ja lähtivät pois.

Päivän synaksario

29.8.

Pyhä Johannes sai ainutlaatuisten tehtävän toimia Jumalan Pojan edelläkävijänä ja kastajana. Kun hän oli vielä äitinsä kohdussa, hän hypähti ilosta, kun Kaikkeinpyhin Jumalansynnyttäjä odotti Messiasta. Aikuisena Johannes, joka oli liian hyvä tälle maailmalle, vetäytyi autiomaahan pukeutuneena kamelinkarvavaatteeseen ja vyötäisillään nahkavyö, joka symboloi lihallisten mielitekojen voittamista. Hänen ruokanaan olivat heinäsirkat ja villimehiläisten hunaja.

Keisari Tiberiuksen viidentenätoista hallitusvuotena (29 jKr.) Johannes meni Jordanin alueelle saarnaamaan katumusta ihmisjoukoille, jotka tulivat hänen luokseen kuultuaan hänen enkelimäisestä elämästään. Hän kastoi heidät Jordanin vedellä merkiksi heidän parannuksen teoistaan ja synneistä puhdistumisestaan. Valmistaakseen heitä ottamaan vastaan Vapahtajan hän kehotti heitä tekemään hedelmiä, joissa heidän kääntymyksensä näkyy, eikä vain ylvästelemään sillä, että he ovat Abrahamin lapsia. Tapahtui niin kuin profeetta Jesaja oli kirjoittanut: ”Ääni huutaa autiomaassa: ’Raivatkaa Herralle tie, tasoittakaa hänelle polut! Kaikki rotkot täytettäköön, kaikki vuoret ja kukkulat alennettakoon, tulkoot mutkat suoriksi, louhikot tasaisiksi teiksi! Kaikki saavat nähdä Jumalan pelastustyön.’" Kun ihmiset kysyivät, oliko hän se Vapahtaja, jota he olivat kauan odottaneet, Johannes vastasi: ”Minä kastan teidät vedellä, mutta on tuleva minua väkevämpi. Hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä ja tulella.”83 Puhtaudessaan Johannes oli arvollinen kastamaan Kristuksen Jordanissa ja todistamaan Pyhän Kolminaisuuden ilmestymistä. Kristus itse antoi todistuksen pyhästä Herran edelläkävijästä ja kastajasta Johanneksesta, että hän oli enemmän kuin profeetta, eikä yksikään naisesta syntynyt ole ollut häntä suurempi.

Johannes piti maailmallisia asioita toisarvoisina verrattuna Jumalan lain noudattamiseen, josta hänen elämänsä oli täydellinen esimerkki. Siksi hän ei pelännyt nuhdella jyrkästi kuningas Herodesta, joka oli solminut avioliiton veljensä Filippoksen vaimon Herodiaan kanssa, vaikka veli oli elossa: ”Sinun ei ole lupa elää veljesi vaimon kanssa.” Siksi Herodias vihasi katkerasti Johannesta ja halusi tappaa hänet, mutta ei voinut, koska Herodes suojeli Johannesta, jonka hän tiesi hurskaaksi ja pyhäksi mieheksi, ja kansakin kunnioitti häntä Jumalan lähettiläänä. Lopulta Johannes kuitenkin vangittiin. Kun kuningas Herodes järjesti syntymäpäivänään pidot hoviherroilleen ja sotaväen päälliköille sekä Galilean johtomiehille, Herodiaan tytär Salome hänen ensimmäisestä avioliitostaan tanssi vieraiden edessä. Herodes oli ihastuksissaan ja lupasi tytölle, mitä ikinä tämä tahtoi, vaikka puolet valtakuntaa. Äitinsä neuvosta tyttö pyysi saada vadilla Johannes Kastajan pään. Kuningas tuli pahoille mielin, mutta ei halunnut menettää kasvojaan vieraidensa edessä vaan määräsi, että Johannes oli mestattava. Pyöveli mestasi Johanneksen vankilassa ja toi pään vadilla Salomelle, joka vei sen äidilleen.

Johanneksen opetuslapset noutivat hänen ruumiinsa, hautasivat sen Sebasteiaan ja menivät sitten kertomaan Jeesukselle. Edelläkävijän pyhät reliikit löydettiin paljon myöhemmin ihmeen kautta, jotta ne levittäisivät armoa uskoville, jotka niitä kunnioittavat. 

Vaikka pyhien muistopäivät ovatkin ilon päiviä, Johanneksen mestauksen juhlapäivä on poikkeuksellisesti paastopäivä. Pyhästä Herran edelläkävijästä ja kastajasta Johanneksesta kerrotaan myös profeetta Sakariaan ja vanhurskaan Elisabetin muistopäivän (5.9.), Johanneksen sikiämisen muistopäivän (23.9.), Johannes Kastajan teofanian jälkeisen muistopäivän (7.1.), hänen kunniallisen päänsä ensimmäisen ja toisen löytymisen muistopäivän (24.2.), kunniallisen pään kolmannen löytymisen muistopäivän (25.5.) sekä hänen syntymänsä muistopäivän (24.6.) yhteydessä.

Arkadios syntyi Kyproksen Melandran kylässä Pafoksen lähellä ja varttui hurskaudessa ja rukouksessa. Kun hänen veljensä Teosebios Arsinoelainen (12.10.) lähti vuorille paimentamaan lampaita, Arkadios lähetettiin Konstantinopoliin jatkamaan opintojaan. Kotimaahansa palattuaan Arkadios piiloutui vuorille keskittyäkseen minkään häiritsemättä rukoukseen ja pyhien kirjoitusten mietiskelemiseen. Se tuotti hänelle sellaisen armon, että vaikka hän halusi pysyä piilossa, monet tulivat hänen luokseen saamaan lohdutusta kärsimyksissään tai hengellistä ohjausta.
 
Arsinoen piispa Nikonin kuoltua Arkadios valittiin hänen seuraajakseen kirkon kirkkaaksi valoksi. Vaivojaan säästämättä Arkadios ohjasi hengellistä laumaansa jumalallisen armon laitumilla. Hän ei tuntenut maallisia huolia, koska oli koonnut taivaaseen kaikki aarteensa, joita hän jakoi anteliaasti toisille sekä opetuksissaan että tekemissään ihmeissä. Arkadios varjeli lampaitaan susilta, korjasi rikkomuksia lempeästi mutta päättäväisesti sekä valisti ja ylevöitti sieluja, jotta Kristus voisi kasvaa niissä. 
Annettuaan sielunsa rauhassa Jumalan käsiin pyhä Arkadios jatkoi huolenpitonsa osoittamista, varsinkin luostarille, joka oli perustettu hänen kunniakseen. Pyhän Arkadioksen elämäkerran kirjoitti 1100-luvulla pyhittäjä Neofytos Eristäytyjä (24.1.).

Pyhiesi rukouksien tähden Herra Jeesus Kristus armahda meitä. Aamen.