Lausunto kiinteistötyöryhmän esityksestä ja raportista

Kirkollishallitukselle

Pyydettynä lausuntona kiinteistötyöryhmän raportista Kuopion ortodoksinen seurakunnanneuvosto (jatkossa neuvosto) esittää kunnioittaen seuraavaa.

Neuvosto on kiinteistötyöryhmän kanssa samaa mieltä siitä, että kiinteistöselvitys on aiheellinen ja jopa välttämätön. Neuvosto pääosin yhtyy kirkollishallituksen ja kiinteistötyöryhmän asettamiin tavoitteisiin ja keinoihin niihin pääsemisessä. Toisaalta vaikka Kuopion seurakunta suhtautuu raportin esityksiin pääosin myönteisesti, sillä on myös esityksiä ja ehdotuksia, jotka esitetään tuonnempana lausunnossa.

Kirkossa on parhaillaan menossa kaksi suurta ja tarpeellista uudistusta: seurakuntien rakenneuudistus ja kiinteistöuudistus. Ne liittyvät asiallisesti suurelta osin yhteen. Neuvosto ihmetteleekin, miksi uudistuksia ei ole tiukemmin kytketty yhteen myös valmistelussa. Seurakuntien rakenneuudistus on jo lähes tehty, mutta uudistuksen kannalta oleellinen kiinteistöuudistus on vasta lausuntovaiheessa. Kuopion seurakunta on kaikissa kirkollishallitukselle antamissaan lausunnoissa huomauttanut kiinteistökustannusten merkityksestä seurakunnan taloudelle. Kiinteistöuudistus voi muuttaa huomattavasti seurakuntien kirkollishallitukselta saamia avustuksia. Tämän vuoksi on välttämätöntä, että kirkollishallitus selvittää avustusten perusteiden muutokset. Tämä voi aiheuttaa muutoksia keskusrahastomaksuihin ja niihin liittyvään lainsäädäntöön. Kuopion seurakunta katsoo, että seurakuntien yhdistämispäätöstä ei voi tehdä ennen kuin kirkolliskokous on ottanut kantaa kiinteistötyöryhmän raporttiin.

Neuvoston vastaa erityisesti vastattavaksi edellytettyihin seikkoihin seuraavaa.

  1. 1-luokan rakennukset

Seurakunta hyväksyy sen, että kirkko vastaa tiettyjen rakennusten ylläpidosta. Tämä seikka voi kuitenkin aiheuttaa perusteltuakin erimielisyyttä seurakuntien kesken.

  1. Kiinteistötaulukko

Neuvoston mielestä on tarpeellista, että kiinteistöt on luokiteltu niin kuin työryhmä on tehnyt. Neuvostolla ei ole huomautettavaa luokittelusta.

  1. Kiinteistötyöryhmän raportti

Selvitys uudistamisesta aiheutuvista kustannuksista

Työryhmän raportista ei käy ilmi, miten kirkko on suunnitellut rahoittavansa sen vastattavaksi tulevista 72 rakennuksesta aiheutuvat kustannukset tai miten paljon kirkollishallituksella on mahdollisuus sijoittaa varoja uudistukseen. Rahoitussuunnitelmien puuttuminen herättää kysymyksen siitä, edellyttääkö suunniteltu järjestely kuitenkin sitä, että myös seurakunnat joutuvat osallistumaan näihin kustannuksiin. Jo tämän vuoksi seurakunnan on vaikea lausua uudistamisesta aiheutuvista kustannuksista mitään.

Raportin kohta 4.2. Hallinnolliset kohteet

Neuvosto on työryhmän kanssa samaa mieltä siitä, että hallinnolliset tilojen osalta on pyrittävä siirtymään vuokratiloihin. Kuopiossa se edellyttäisi nykyisen seurakuntakeskuksen tilojen myymistä, mikä käytännössä on vaikeaa.

Raportin kohta 4.3. Kirkon ja seurakuntien kiinteistökohteiden hoitovastuu

Kiinteistötyöryhmän esittämää uudistuksen aikataulua neuvosto pitää epärealistisena. Taloudelliset vaikutukset pitäisi ensin pystyä selvittämään. Kiinteistötyöryhmän raportista ei käy ilmi, millaisia kustannuksia kiinteistöjen hoitovastuusta syntyy seurakunnille. Kirkollishallituksen tulisi lisäksi selvittää se, onko lainsäädännöllisiä esteitä sille, että kirkon varoista myönnettävät korjausavustukset kytketään velvoitteeseen siitä, että seurakuntien on keskitettävä rakennustensa tekniset ja hallinnolliset palvelut palvelukeskuksen kiinteistötoimelle.

Jälleenrakennuslain nojalla rakennetut kiinteistöt

Seurakunta toivoo, että kirkollishallitus hankkii jälleenrakennuslain nojalla rakennetuista rakennuksista Museoviraston lausunnon.

Seurakunnat ovat hoitaneet kiinteistöjään mahdollisuuksiensa mukaa huolellisesti. Itäisessä Suomessa, myös Kuopion seurakunnassa, epäsuhta kiinteistöjen lukumäärän ja seurakunnan jäsenmäärästä riippuvaisten verotulojen välillä johtuu siitä, että sotien 1939-1944 jälkeen ortodoksista väestöä asutettiin runsaasti tälle alueelle. Valtaosa pyhäköistä rakennettiin jälleenrakennuslain nojalla valtion varoilla. Jälleenrakennuslaki oli ortodoksisen kirkon kannalta hyvä ja ennen kaikkea tarpeellinen. Yhteiskunnan muutos on kuitenkin aiheuttanut sen, että koko väestön ja samalla ortodoksien lukumäärä varsinkin maaseudulla on vähentynyt ja vähenee edelleen. Jälleenrakennuslain tulosten osittainen purkaminen on koko kirkon yhteinen asia ja se on osattava hoitaa arvokkaasti ja ihmisten tunteita kunnioittaen.

Kuopion seurakunnan toimenpiteet kiinteistöjen mahdollisessa vähentämisessä

Kuopion seurakunta on jo aloittanut valmistelun eräiden rukoushuoneiden osalta niiden luovuttamiseksi yksityisten tahojen vastattavaksi. Neuvosto toivoo kirkollishallitukselta ohjeistusta siitä, miten tällaiset luovutukset tulisi hoitaa. Samoin kirkollishallituksen tulisi antaa ohjeistus pyhäköistä luopumiseen liittyvän kirkollisen irtaimiston osalta.

Kiinteistötyöryhmän 4.1. mainitulla kiinteistöluokitus koskee tarkastusjaksoa (10-20 vuotta), joiden jatko riippuu monista eri seikoista. Koska Kuopion nykyiseen seurakuntaan jää ainoastaan kaksi 1-luokan merkittyä pyhäkköä Kuopion seurakunnan tarkoituksena on jatkossakin tarjota mahdollisuus pyhäkköjen säilyttämiseksi joko seurakunnan kustannuksella tai luovuttamalla kiinteistöt paikalliselle yhteisölle, jolloin jumalanpalveluselämä voidaan turvata.

Kirkollishallituksen vastuu kirkkorakennuksista luopumisissa

Seurakunta toteaa, että pyhäköistä luopuminen on sekä seurakunnalle että seurakuntalaisille raskas ja vaikea asia. Asian edellyttämät päätökset eivät ole helppoja. Seurakunta toivoo, että kirkollishallitus kantaa osaltaan vastuuta tästä toiminnasta.