Pyhä Agapetus I, Rooman piispa

Pyhä Agapetus (Agapitus) syntyi 400-luvun loppupuolella. Hänet kasvatettiin hurskaaksi ja Jumalaa rakastavaksi ja hän sai hyvän maallisenkin koulutuksen. Agapetuksen isä oli pappi Gordianus, jonka vastapaavi Laurentiusta tukeneet joukot surmasivat vuonna 502.

Agapetus tunnettiin sivistyneenä kulttuurihenkilönä. Hän omisti suuren kokoelman kirkkoisien kirjoituksia, joita hän säilytti perhekartanonsa kirjastossa Caelian kukkulalla. Agapetus suunnitteli myös perustavansa Roomaan kristillisen yliopiston kirjailija ja valtiomies Cassiodoruksen (n. 490–580) kanssa.

Agapetus ja Cassiodorus kehittelivät ajatustaan roomalaisesta korkeakoulusta Egyptin Aleksandrian ja Mesopotamian Nisibiksen akatemioiden pohjalta. He eivät kuitenkaan ehtineet toteuttaa suunnitelmaansa, sillä diakoniksi vihitty Agapetus valittiin Rooman piispanistuimelle vuonna 535. Heti piispanvihkimyksen jälkeen Agapetus alkoi valvoa pyhien kanonien toteuttamista kirkon piirissä. Hän oli toimissaan erittäin suorasukainen ja taipumaton erityisesti areiolaisuutta vastaan. Sekä Afrikan piispat että keisari Justinianos Suuri (527–565) saivat Agapetukselta saman vastauksen: areiolainen ei voi toimia kirkon pappina tai piispana.

Kirkollisten ristiriitojen lisäksi Agapetus joutui keskelle poliittisia ongelmia. Keisari Justinianos Suuri suunnitteli valtaavansa Italian ja sulauttavansa sen osaksi valtakuntaansa. Kuullessaan keisarin suunnitelmista alueitaan kohtaan itägoottilainen hallitsija Theodahad huolestui. Theodahad pyysi Agapetukselta, että tämä matkaisi keisarin luo ja suostuttelisi hänet luopumaan suunnitelmistaan.

Rooman kirkon tuonaikaisen köyhyyden vuoksi Agapetus joutui myymään kirkon esineistöä, jotta voisi rahoittaa matkansa Konstantinopoliin. Matkalla tapahtui ihme. Agapetus kohtasi ramman ja syntymästään asti mykän miehen, joka raahasi itseään maata pitkin. Agapetus ojensi kätensä miehelle, nosti tämän jaloilleen ja asetti pienen palan pyhää ehtoollista miehen suuhun. Mies parani heti rampuudestaan ja mykkyydestään. Hän alkoi ylistää Jumalaa suureen ääneen.

Paavi Agapetus saapui Konstantinopoliin helmikuussa vuonna 536. Hänet otettiin ystävällisesti vastaan, mutta samalla keisari Justinianos ilmoitti, ettei aikonut pysäyttää valloitustoimia. Vaikka Agapetuksen matka epäonnistuikin poliittisesti, kirkollisesti hänellä oli suurempi menestys. Kuultuaan, että Konstantinopolin patriarkka, keisarinna Teodoran suosikki Anthimos oli monofysiitti, Agapetus kieltäytyi keskustelemasta hänen kanssaan. Tämän vuoksi Agapetusta yritettiin ensin lahjoa ja lopulta häntä alettiin uhkailla. Justinianos ilmoitti karkottavansa Agapetuksen, mikäli tämä yhä jatkaisi samaa linjaa suhteessa patriarkkaan. Huolimatta keisarin uhkauksista Agapetus pysyi luonteelleen ominaisesti taipumattomana. “Täynnä intoa ja kaipausta tulin katsomaan kaikkein kristillisintä keisari Justinianosta. Hänen tilallaan näen uhkailevan Diocletianuksen, joka ei kuitenkaan minua pelota”, Anicetus vastasi Justinianukselle verraten tätä kristittyjä vainonneeseen pakanakeisariin.

Vähitellen Agapetus ja keisari Justinianos pääsivät keskustelemaan asiasta avoimesti. Keisari kutsui Anthimoksen julkiseen väittelytilaisuuteen, jossa käsiteltiin kysymystä patriarkan oikeaoppisuudesta. Kokoontumisen aikana keisari vihdoin ymmärsi, että Anthimos oli todellakin monofysiitti. Anthimos syrjäytettiin patriarkan istuimelta ja hänen tilalleen valittiin Menas (536–552), jota Agapetus oli itse vihkimässä patriarkaksi.

Konstantinopolissa Agapetuksen kautta tapahtui myös toinen parantumisihme. Agapetus asetti kätensä sokean miehen päälle ja tämä sai näkönsä. Kun Agapetus oli valmistelemassa kotimatkaa Roomaan, Jumala kutsui hänet taivaalliseen kotiin. Pyhä Agapetus nukkui kuolonuneen huhtikuun 22. päivänä vuonna 536. Agapetukselle järjestettiin hautajaispalvelus Konstantinopolissa. Saman vuoden syyskuussa hänen ruumiinsa kuljetettiin lyijyarkussa Roomaan. Reliikkien siirron muistopäivä 20. syyskuuta vakiintui lännessä pyhän Agapetuksen muistopäiväksi. Sittemmin päivää on kuitenkin vaihdettu: nykyään roomalaiskatolisessa kirkossa Agapetuksen muistopäivää vietetään 22. huhtikuuta.