Pyhä Amfilokhios, Ikonionin piispa

Pyhä Amfilokhios syntyi 340-luvun alkupuolella rikkaaseen kristittyyn ylimysperheeseen Kappadokian Diokesareassa. Hänen isänsä oli pyhän Gregorios Teologin äidin veli. Niinpä Amfilokhios oli koko elämänsä kolmen suuren kappadokialaisen kirkkoisän ystävä ja hengellinen aseveli taistelussa harhaoppeja vastaan.

Saatuaan opintonsa menestyksekkäästi loppuun kuuluisan reettori Libanioksen koulussa Antiokiassa Amfilokhios aloitti loistavan uran asianajajana Konstantinopolissa. Hän tahtoi auttaa vääryyden uhriksi joutuneita. Kerran hän kuitenkin alkoi sydämensä hyvyydestä vastoin parempaa tietoaan avustaa jotakuta rikollista. Tästä hänen maineensa kärsi niin, että hän joutui luopumaan lakimiehen urastaan vuonna 360.

Tapaus tarjosi Gregorios Teologin mielestä Amfilokhiokselle hyvän tilaisuuden omistautua kokonaan Jumalalle. Monta vuotta Amfilokhios olikin ystävänsä Herakledeksen kanssa harkinnut siirtymistä erämaahan. Huolenpito sairaasta ja iäkkäästä isästä, joka eli yksin heidän maatilallaan, esti kuitenkin häntä toteuttamasta suunnitelmaansa. Näihin aikoihin Amfilokhios tutustui Basileios Suureen, josta tuli hänen läheisimpiä ystäviään ja ahkera kirjeenvaihtotoverinsa. Hän jäljitteli niin paljon kuin mahdollista Basileioksen elämäntapaa, vaikka ei sairaan isänsä vuoksi voinutkaan siirtyä hänen luokseen Kesareaan. Kun pyhästä Basileioksesta tuli piispa vuonna 370, Amfilokhios alkoi karttaa vierailuja hänen luonaan, koska pelkäsi, että Basileios tahtoo vihkiä hänetkin piispaksi.

Vuonna 373 vasta perustetun Lykaonian maakunnan Ikonionin kaupungin asukkaat pyysivät pyhää Basileiosta etsimään heille piispan. Hän valitsi heti Amfilokhioksen, jota piti omana poikanaan. Vastentahtoisesti Amfilokhios myöntyi, sillä enkelinäky oli saanut hänet ymmärtämään, että kyseessä oli Jumalan tahto. Kirkossa elettiin vaikeita aikoja: areiolaisuus, johon myös keisari Valens oli taipuvainen, oli uhkana uskolle. Dogmaattisissa kysymyksissä Amfilokhios turvautui aina pyhän Basileioksen asiantuntemukseen.

Pyhän Basileioksen kuoleman jälkeen vuonna 379 Amfilokhios jatkoi taistelua Makedonioksen kannattajia vastaan, jotka kielsivät Pyhän Hengen jumaluuden. Hän selitti ja laajensi paikallisessa kirkolliskokouksessa pyhän Basileioksen opetusta. Lisäksi hän oli mukana toisessa yleisessä kirkolliskokouksessa vuonna 381 vahvistamassa yhdessä pyhän Gregorios Nyssalaisen ja 150 muun isän kanssa opin Pyhän Hengen jumaluudesta.

Keisari Teodosios Suurella oli epäilyksiä Sanan jumaluudesta. Niinpä Amfilokhios eräänä päivänä meni hoviin vastaanotolle. Hän tervehti keisaria kaikin asiaan kuuluvin kunnianosoituksin, mutta isänsä vierellä istuvalle kruununperilliselle hän vain huikkasi ohimennen: ”Mitäs poika?” Keisari antoi hänelle vihaisen huomautuksen kunnioituksen puutteesta. Silloin Amfilokhios sai tilaisuuden sanoa: ”Näetkö, kuinka sinä, keisari, suutut ja loukkaannut, kun poikaasi ei kunnioiteta. Ajattele siis, kuinka paljon suurempi syy Jumalalla Isällä, kaikkien hallitsijalla, on hylätä ne, jotka halventavat Hänen Poikaansa ja sanovat tämän olevan alempiarvoinen kuin Isä!” Keisari ymmärsi opetuksen eikä siitä lähtien enää sietänyt areiolaisuuden kannattajia.

Palattuaan hiippakuntaansa Amfilokhios kaitsi laumaansa ortodoksisen uskon laitumilla ja oli sille itse hyvänä esikuvana evankeliumin mukaisissa hyveissä. Hän kuoli korkeassa iässä 300-luvun lopulla. Hän jätti jälkeensä puheita ja tutkielmia, joista vain muutama on säilynyt meidän aikaamme asti.