Pyhä Hermione, apostoli Filippoksen tytär

Apostoli ja diakoni Filippoksen (muistopäivä 4.10.) neljästä tyttärestä, jotka Apostolien tekojen mukaan (21:8-9) olivat neitseitä ja profeettoja, Hermione ja Eutykhis menivät Efesokseen tavatakseen pyhän Johannes Teologin. Koska kuitenkin Herran rakastama opetuslapsi oli jo ehtinyt siirtyä taivaaseen, he seurasivat tämän oppilasta Petroniosta. Hermione, joka harjoitti lääkintätaitoa, oppi hänen lähellään parantamaan myös ihmisten sieluja.

Tuohon aikaan keisari Trajanus (98-117), joka kulki Efesoksen kautta sotaretkellään parthialaisia vastaan, kuuli Hermionen ihmeteoista ja profetioista ja käski tuoda tämän luokseen. Aluksi keisari yritti pakottaa hänet kieltämään Kristuksen, mutta kun ei siinä onnistunut, käski lyödä häntä kasvoihin. Pyhä näki Kristuksen istuvan tuomioistuimella Petronioksen hahmossa ja otti lyönnit vastaan iloiten. Kun hän ennusti, että keisari voittaa parthialaiset eikä kruunu joudu pois hänen suvultaan vaan valtaistuimelle nousee hänen jälkeensä hänen vävynsä, Trajanus päästi hänet vapaaksi. Tämän jälkeen Hermione perusti Vähään-Aasiaan köyhille tarkoitetun majatalon, jossa nämä saivat hoivaa sekä ruumiin että sielun vaivoihin.

Kun Hadrianus nousi profetian mukaisesti valtaistuimelle vuonna 117, hän sai kuulla pyhästä Hermionesta ja kutsutti tämän luokseen. Kun Hermionelta tiedusteltiin hänen ikäänsä ja syntyperäänsä, hän vastasi: ”Kristus tietää, kuinka vanha olen ja mistä olen kotoisin.” Hallitsija vihastui hänen rohkeasta vastauksestaan ja käski riisua hänet alasti, lyödä häntä raipoilla ja heittää hänet kiehuvaan tervan, rikin ja lyijyn seokseen. Kun Hermione astui siihen, tuli sammui ja näytti kuin hän olisi seissyt vilpoisessa paikassa. Hadrianus tahtoi päästä selville, mitä nämä oudot tapahtumat oikein olivat, ja hän meni ja kosketti pataa kädellään. Heti hänen ihonsa tarttui pataan ja repesi ja hänen kyntensä irtosivat. Silloin Hermione huusi hänelle padasta: ”Suuri on kristittyjen Jumala!” Noloon tilanteeseen joutunut keisari käski heittää hänet valtavalle, hehkuvalle rautalevylle. Hermionen enkeli suojeli kuitenkin häntä ja hajotti tulen levyn alta, niin että lähellä seisoneet paloivat.

Lopulta Hadrianus luovutti marttyyrin pyövelien Teotimoksen ja Teoduloksen käsiin, että nämä mestaisivat tämän kaupungin ulkopuolella. Kun pyövelit kiiruhtivat toteuttamaan määräystä, heidän kätensä menivät hervottomiksi. Silloin heidän mielensä valaistui, he uskoivat Kristukseen ja heidän kätensä paranivat samalla hetkellä. He pyysivät pyhää Hermionea rukoilemaan puolestaan ja antoivat rauhassa henkensä Jumalan haltuun. Pelastuttuaan kaikista paholaisen juonista pyhä Hermionekin antoi sielunsa Jumalalle ja hänet haudattiin Efesokseen.