Pyhä marttyyripiispa Erasmus Ohridilainen

Pyhä Erasmus vietti askeettista elämää Syyriassa Antiokian lähistöllä keisari Diocletianuksen (284–305) vainojen aikana. Hänen elämäntapansa teki hänet niin runsaan Jumalan armon arvoiseksi, että korpit ruokkivat häntä samaan tapaan kuin muinoin profeetta Eliaa (20.7.).

Erasmuksesta säteilleen pyhyyden takia hänet valittiin piispaksi vastoin tahtoaan, mutta jonkin ajan kuluttua hän tunsi Jumalan kutsuvan häntä kiertämään apostolina eri seuduilla julistamassa hyvää sanomaa niin sanojensa kuin ihmetekojensa kautta. Saavuttuaan Makedonian Ohridiin Erasmus herätti henkiin isän ja pojan, jotka hän myös kastoi lukuisien pakanoiden läsnä ollessa. Moni kääntyi tämän ihmeen ansiosta kristinuskoon. Erasmus kaatoi paikkakunnan epäjumalankuvat, ja hänen opetettuaan ja julistettuaan seitsemän päivää kristityiksi kääntyviä oli kosolti.

Keisari Maksimianus oli läpikulkumatkalla Hermopoliksessa, kun paikalliset asukkaat kertoivat hänelle, että muuan antiokialainen kristitty kaatoi epäjumalankuvia ja käännytti ihmisiä joukoittain kristinuskoon. Erasmus vietiin keisarin eteen ja häneltä kysyttiin, ketä jumalia hän palveli. Erasmus pysyi vaiti, ja häntä lyötiin kasvoihin.

Myöhemmän legendan mukaan Maksimianus vei Erasmuksen Zeuksen temppeliin ja näytti hänelle valtavan pronssipatsaan. Erasmus katsoi patsasta uhkaavasti, jolloin se hajosi palasiksi ja jäännösten keskeltä nousi pelottava lohikäärme. Kahdenkymmenentuhannen hengen kansanjoukko lankesi kauhuissaan Erasmuksen jalkoihin, ja tämä kastoi heidät.

Myöhemmin pyhä Erasmus toimi myös Italian Campanian Formiassa evankeliumia julistaen. Kun pyhän Erasmuksen kuoleman hetki lähestyi, hän kääntyi itään päin ja rukoili kolme kertaa Herraa antamaan kaikkien niiden synnit anteeksi, jotka tulevaisuudessa muistaisivat häntä. Silloin kirkas kruunu laskeutui taivaasta ja suuri joukko pyhiä tuli saattamaan häntä taivaallisiin kartanoihin.