Pyhät marttyyrit Pasikrates ja Valentinus

Pyhät marttyyrit Pasikrates ja Valentinus olivat kotoisin Moesian valtakunnasta, joka käsitti nykyisen Serbian ja Bulgarian ja oli itsenäistynyt vuonna 44 jKr. Heidän kotikaupunkinsa oli Dorostolos, latinaksi Durostorum, nykyinen Bulgarian Silistra. He palvelivat Rooman armeijassa Diocletianuksen aikana (284–305) erään maanmiehensä johtamassa legioonassa. Kristittyjen vainon alettua he havaitsivat surukseen, että monet kristityt taipuivat kidutusten pelosta uhraamaan epäjumalille. Siksi he päättivät itse mennä rohkeasti tunnustamaan Kristuksen kaikkien edessä. Heillä oli innoittajanaan aikaisemmin marttyyrikuoleman kärsinyt maanmiehensä pyhä Julianus Veteraani (27.5.).

Välittömästi sen jälkeen kun Pasikrates ja Valentinus olivat tunnustaneet uskovansa Kristukseen, heidät vangittiin ja vietiin maaherra Aulozanoksen eteen, joka yritti pakottaa heidät uhraamaan epäjumalille. Kun Apollon patsas tuotiin Pasikrateksen eteen, tämä sylkäisi sitä sanoen, ettei se ole muuta ansainnut. Hänet heitettiin vankilaan, missä hänen käsiinsä ja jalkoihinsa pantiin raskaat kahleet. Hän kuitenkin suuteli niitä hellästi kuin kallisarvoista koristusta, sillä hän näki ne välineinä, joiden kautta hän osallistui Kristuksen kärsimyksiin.

Kun marttyyrit tuotiin seuraavan kerran tuomioistuimen eteen, Pasikrateksen veli heittäytyi hänen jalkoihinsa ja pyysi häntä seuraamaan omaa esimerkkiään eli teeskentelemään uhraavansa epäjumalille. Pasikrates karkotti veljensä sanoen, että tästä lähtien he olivat vieraita toisilleen, sillä hän ei tahtonut pitää sukulaisenaan ketään, joka oli kieltänyt Kristuksen. Itse hän meni epäjumalien alttarin lähelle ja ojensi kätensä tuleen julistaen, että vaikka tuli tuhoaisi hänen katoavan lihansa, hänen sielunsa säilyisi katoamattomana ja himoista vapaana ja hän saisi periä iankaikkisen elämän.

Tämän jälkeen kuulusteltiin myös Valentinusta, joka osoitti samaa päättäväisyyttä kuin toverinsakin. Näin heidät molemmat tuomittiin mestattavaksi. Pasikrateksen äiti seurasi heitä mestauspaikalle rohkaisten poikaansa pysymään lujana uskossaan loppuun asti. Pasikrates oli marttyyrikuoleman kärsiessään 21- ja Valentinus 29-vuotias. Pian heidän jälkeensä myös kaksi muuta Dorostoloksesta kotoisin olevaa pyhää Nikandros ja Markianos (8.6.) kärsivät marttyyrikuoleman.