Kirkon jäsenmäärään tuntuva lasku

Ajankohtaista | 11.01.2019

Kirkkoon liittyminen jatkui silti edelleen vilkkaana.

Näkymä Tampereen kirkosta

Suomen ortodoksisen kirkon jäsentilastot vuodelta 2018 ovat valmistuneet. (Kts. tilastoliite jutun lopussa.) Kirkkoon kuului vuoden päättyessä 59 560 jäsentä, 626 vähemmän kuin vuoden 2017 lopussa.

Viimeksi jäsenmäärä on alittanut 60 000 jäsenen rajapyykin vuonna 2002.

Nyt julkaistut tilastot antavat monessakin suhteessa aihetta tarkempaan tarkasteluun.

Suomen ortodoksisesta kirkosta erosi vuoden 2018 aikana 981 jäsentä. Tämä luku on pysynyt osapuilleen tällä tasolla viimeisen kymmenen vuoden aikana, mutta nousu edellisvuoteen on silti tuntuva: eroja kirjattiin 170 enemmän kuin vuonna 2017.

Koska kirkosta eroaminen ei edellytä asiointia seurakunnassa, erojen syyt jäävät pitkälti tuntemattomiksi. Aiemmissa tutkimuksissa uskonnollisen vakaumuksen puute on todettu yleisimmäksi kirkosta eroamisen syyksi, mutta myös haluttomuus maksaa kirkollisveroa on merkittävä tekijä erityisesti ortodoksisessa kirkossa, jonka seurakunnissa veroprosentti on evankelis-luterilaisiin seurakuntiin verrattuna varsin korkea.

Vaikuttaisi siltä, että kirkosta erotaan suhteellisesti enemmän ns. kaupunkiseurakunnissa. Ilman postinumerokohtaisia tilastoja on kuitenkin mahdotonta sanoa, erotaanko kirkosta seurakuntien keskuspaikoissa vai niiden laitamilla. Emme toisin sanoen tiedä, johtuvatko erot maallistumisesta vai siitä, että kirkon palvelut ovat omalla seudulla vaikeasti saatavilla vai jostain muusta yksilöitävästä tekijästä.

Kirkolla ei ole käytettävissä myöskään ikäjakauman tai äidinkielen mukaan jaoteltuja erotilastoja koko kirkon osalta, joten nyt julkaistut tilastot eivät kerro, missä iässä kirkosta erotaan eniten tai millainen vaikutus esimerkiksi Moskovan patriarkaatin yksipuolisella ehtoollisyhteyden katkaisulla on ollut kirkosta eroamiseen venäläistaustaisen väestön keskuudessa.

Kirkon väestö ikääntyy

Kirkosta eroamisten vaikutusta tasaa vilkkaana jatkuva kirkkoon liittyminen: vuonna 2018 kirkkoon liittyi 882 jäsentä, hieman edellisvuotta enemmän. Luvussa ovat mukana sekä seurakuntien jäseniksi rekisteröidyt maahanmuuttajat että kirkkoon liittyneet jäsenet. Valtaosa kirkon uudesta jäsenistöstä on edelleen maahanmuuttajia.

Kirkon väestökehityksen kannalta kohtalokkaimmat luvut löytyvät kastettujen ja kuolleiden määriä vertailtaessa. Vuonna 2018 kirkon jäsenistä 739 siirtyi tuonilmaisiin, mutta kasteita tilastoitiin vain 284.

Kasteiden vähyyttä selittää varmuudella ainakin kaksi tekijää. Suurin syy on matala syntyvyys koko Suomessa: syntyvyys laski vuonna 2018 jo kahdeksantena vuonna peräkkäin. Toinen syy on tilastotekninen: osa kasteista rekisteröidään kirkkoon liittyneiden sarakkeeseen, koska lapsi on ensin ilmoitettu maistraatin ylläpitämään väestörekisteriin. Kolmas mahdollinen syy on maallistuminen, joka näkyy myös kirkollisten avioliittoon vihkimisten selvänä vähenemisenä.

Kuolleiden määrä pysyi koko kirkon tasolla vuonna 2018 pitkän aikavälin keskiarvon tuntumassa. Helsingin hiippakunnassa kuolleita on kaksinkertainen määrä kastettuihin verrattuna, mutta Oulun sekä Kuopion ja Karjalan hiippakunnissa kuolleita on kolminkertaisesti, sillä niiden seurakuntien ikärakenne poikkeaa Helsingin hiippakunnan seurakuntien ikärakenteesta.

Turku ja Vaasa plussalla

Toisin kuin viime vuosina, jäsenmäärä väheni nyt kaikissa hiippakunnissa.

Kuopion ja Karjalan hiippakunnan yhdeksään seurakuntaan kuului vuoden lopussa 19 686 jäsentä (vuoden 2017 lopussa 20 026), Helsingin hiippakunnan kahdeksaan seurakuntaan 33 685 (vuoden 2017 lopussa 33 893) ja Oulun hiippakunnan neljään seurakuntaan 5944 jäsentä (vuoden 2017 lopussa 6 000).

Seurakunnista vain kaksi välttyi jäsenmäärän laskulta: Turun seurakunta kasvoi 74:llä ja Vaasan seurakunta 12:lla jäsenellä. Peräti seitsemän seurakunnan jäsenmäärä pieneni 50:llä tai useammalla jäsenellä. Suurimmat tappiot kirjattiin Joensuun seurakuntaan, jonka jäsenmäärä pieneni yli sadalla jäsenellä.

Kirkon väestöstä noin kolmasosa on kirjoilla suurimmassa seurakunnassa Helsingissä, johon kuului vuoden päättyessä 19 839 henkeä (19 913 vuonna 2017). Seuraavina olivat Joensuun 6 034 (6 139), Kuopion 3 857 (3 920), Tampereen 3 205 (3 243) ja Turun 3 105 (3 031) seurakunnat.

Jäsenmäärältään pienin seurakunta oli Rautalampi (641). Muut alle tuhannen jäsenen seurakunnat olivat Hämeenlinna (906), Ilomantsi (936) ja Nurmes (970).

Edellä mainittuihin lukuihin sisältyy myös kirkon poissa oleva eli ulkomailla vakinaisesti asuva väestö, johon kuului kaikissa seurakunnissa yhteensä 2 525 henkeä.

Lintulan luostarin sisaristossa oli vuoden lopussa yhdeksän ja Valamon luostarin veljestössä kahdeksan jäsentä. Kirkollishallituksessa pidettävässä keskusarkistossa oli kirjoilla 228 poissaolevaa jäsentä.

Teksti: Maria Hattunen
Kuva: Heikki Santasalo