Kasteiden määrä tilastolukua suurempi

Ajankohtaista | 18.01.2019

Kasteita toimitettiin seurakunnissa vuonna 2018 lähes kaksinkertainen määrä kirkon tilastoyhteenvedon antamaan tietoon verrattuna.

Kastetoimitus

Suomen ortodoksisen kirkon väestötilastot valmistuivat viikko sitten. Ne eivät kuitenkaan anna kaikilta osin kovin tarkkaa kuvaa kirkon jäsenistön rakenteesta tai väestökehitykseen vaikuttavista tekijöistä.

Viime vuosina on huolestuttu erityisesti kasteiden vähenemisestä. Vuoden 2018 tilastossa kasteiden määräksi ilmoitettiin 284 – useita kymmeniä edellisvuotista vähemmän.

Kuten tilastouutisoinnissa todettiin, matalan syntyvyyden lisäksi kasteiden vähyyttä selittävät tilastotekniset syyt. Osa kasteista rekisteröidään kirkkoon liittyneiden sarakkeeseen, koska lapsi on ensin ilmoitettu maistraatin ylläpitämään väestörekisteriin.

Kasteiden kokonaismäärä on yksi kirkon väestökehityksen kannalta kiinnostavimmista tiedoista. Siksi kirkon viestintä pyysi keskusrekisteriltä seurakuntakohtaiset luvut myös ns. aikuiskasteista vuodelta 2018.

Aikuiskasteeksi tilastoidaan kirkossa sekä varsinaiset aikuiskasteet (muutamia vuosittain) että ne lapsikasteet, jotka toimitetaan lapsen väestörekisteriin ilmoittamisen jälkeen.

Miksi osa lapsista sitten ilmoitetaan väestörekisteriin ennen kastetta? Syytä ei tarvitse ilmoittaa kirkolle, mutta papistolla on asiasta selvä ymmärrys. Valtaosa näistä lapsista syntyy perheisiin, joissa toisella tai molemmilla vanhemmista on maahanmuuttajataustaa tai kaksoiskansalaisuus. Nopeaa rekisteröintiä saatetaan tällöin tarvita esimerkiksi matkustusasiakirjojen hankintaa varten. Joskus selitys on se, että kaste toimitetaan käytännön syistä vasta totuttua myöhemmin. Myös tällaisissa tapauksissa lapsi rekisteröidään usein ensin väestörekisteriin. Kun kaste sitten toimitetaan, kaste merkitään aikuiskasteeksi, eikä lasta tilastoida kastetuksi, vaan kirkkoon liittyneeksi.

Vuonna 2018 kirkkoon liittyneitä oli yhteensä 882. Tähän lukuun sisältyi 194 aikuiskastetta. Kaiken kaikkiaan kirkossa toimitettiin siis 284 + 194 kastetta, yhteensä 364 kappaletta.

Tämä tieto ei tietenkään tee tyhjäksi sitä tosiasiaa, että kasteiden määrä on vähentynyt: 2010-luvun alussa kasteita tilastoitiin vielä nelisensataa vuosittain ja näihin lukuihin pitäisi vielä lisätä aikuiskasteet, sillä tilastointitapa ei ole muuttunut. Kirkon väestökehityksen ja -rakenteen kannalta on kuitenkin hyvä nähdä myös kasteiden todellinen kokonaismäärä.

Kirkkoon liittyneiden tilastoluku kätkee aikuiskasteiden lisäksi sisäänsä myös kaksi muuta liittyjäkategoriaa: kirkon jäseniksi rekisteröidyt, jo aiemmin ortodoksiseen kirkkoon kuuluneet maahanmuuttajat tai katumuksen sakramentin kautta kirkon jäsenyyteen palaavat ja kirkon jäseniksi mirhavoitelun sakramentin kautta tulevat uudet jäsenet.

Seurakunnat tekevät keskusrekisteriin ilmoituksen jokaisesta mirhavoitelun sakramentin kautta toimitetusta kirkkoon liittämisestä. Vuonna 2018 kirkon jäseneksi tuli mirhavoitelun sakramentin kautta 170 uutta jäsentä.

Kun jäsentilaston yhteenvedossa mainitusta kirkkoon liittyneiden luvusta (882) vähennetään toimitetut aikuiskasteet (194) ja mirhavoitelun sakramentit (170), jäljelle jää 518. Koska kirkon jäsenyyteen katumuksen sakramentin kautta palaaminen on verrattain vähäistä, tämä luku kertoo käytännössä sen, kuinka suuri osa kirkkoon viime vuonna tulleista on maahanmuuttajia.

Maahanmuuttajien muodostaessa valtaosan kirkkoon liittyvistä on selvää, että suuri osa kasteista tilastoidaan jatkossakin kirkkoon liittymisinä. Samalla voidaan päätellä, että osa edellisvuosien ”kastekadosta” selittyy nimenomaan kirkon tilastointitavalla. Toisin sanoen aikuiskasteiksi tilastoitujen kasteiden määrän suhteellinen osuus kaikista kasteista on todennäköisesti kasvanut merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Kirkon jäsentilaston yhteenveto on yksi esimerkki siitä, että kirkon toimintaympäristön ja ympäröivän yhteiskunnan muutokset haastavat myös kirkkoa uudistamaan vuosikymmeniä käytössä olleita toimintatapoja. Keskusrekisterin osalta muutos tarkoittaa mm. tilastointipalvelujen kehittämistä kirkkoa entistä paremmin palvelevaan suuntaan. Tähän liittyvä ohjelmistohanke on jo suunnitteilla kirkon palvelukeskuksessa.

Teksti ja kuva: Maria Hattunen