TT Eeva Raunistola-Juutinen osallistui ekumeenisessa patriarkaatissa järjestettyyn kokoukseen, jossa pohdittiin teologian suhdetta ekologiseen tietoisuuteen.
Hänen pyhyytensä Konstantinopolin, Uuden Rooman, arkkipiispan ja ekumeenisen patriarkan Bartolomeoksen kutsumana järjestettiin Istanbulissa 31.5.-4.6.2019 teologian sekä ekologisen tietoisuuden teemaan keskittyvä kokous, Halki Summit III, Theological formation and ecological awareness.
Kokouksen koollekutsujana patriarkka Bartolomeos halusi korostaa teologisten oppilaitosten merkitystä ympäristötietouden kasvattamisessa. Koska kirkoilla ja uskonnoilla on hänen mukaansa keskeinen vastuu ja rooli ekologisen ajattelun ja ilmasto-oikeudenmukaisuuden edistämisessä, teologikoulutusten tulisi toimia edelläkävijöinä.
Kokous oli osa neljännesvuosisataa pitkää perinnettä, joka kattaa lukuisia kansainvälisiä, uskontojenvälisiä ja monitieteisiä symposiumeja, joita on patriarkan aloitteesta pidetty Euroopassa, Grönlannissa, Latinalaisessa Amerikassa ja Yhdysvalloissa.
Kolmekymmentä vuotta sitten ekumeeninen patriarkaatti antoi ensimmäisen ympäristöä koskevan paimenkirjeensä. Vuodesta 1989 alkaen syyskuun ensimmäistä päivää on ortodoksisissa kirkoissa vietetty luomakunnan ja luonnon suojelun päivänä. Tämän voidaan katsoa osaltaan vaikuttaneen myös ekumeeniseen diskurssiin, sillä nykyisin kaikki Kirkkojen maailmanneuvoston jäsenkirkot sekä roomalaiskatolinen kirkko viettävät luomakunnan päivää syyskuun alussa.
Avajaispuheessaan patriarkka Bartolomeos totesi, että 1989 alettiin tiedostaa ilmastonmuutokseen ja luonnon saastumiseen liittyviä haasteita. Hänen mukaansa vuosien aikana on luonnon suojelemisessa tapahtunut myönteistäkin kehitystä, mutta muutokset ovat edenneet hitaasti. Yhtenä estävänä tekijänä hän näkee ahneuden. Edelleen poliitikot ja yritykset vastustavat tai ovat haluttomia harjoittamaan politiikkaa ja käytäntöjä ympäristötuhojen pysäyttämiseksi tai hillitsemiseksi, vaikka YK:n tiedemiehet jälleen hiljattain varoittivat maailmaa ekosysteemien ennennäkemättömästä heikkenemisestä, sademetsien ja koralliriuttojen peruuttamattomasta tuhoutumisesta.
Kokouksessa kuultiin merkittävien ortodoksisten, katolisten ja protestanttisten ympäristöteologien esityksiä sekä pohdittiin miten ekologista tietoisuutta ja ympäristökasvatusta voidaan lisätä ortodoksisen teologian opintojen opetussuunnitelmiin erillisinä opintojaksoina tai niihin sisällyttäen. Keynote-puheenvuorossaan KP Pergamonin metropoliitta John (Zizioulas) käsitteli ekologista tietoisuutta eukaristisen liturgian kautta. Muut esitykset kattoivat teemaa laajasti, kuten luostarien mahdollisuutta tarjota muutosta luonnon viljelemisen ja hengellisen huolenpidon kautta sekä KMN:n keväällä julkaisemaa tiekarttaa, joka kannustaa seurakuntia ympäristöä huomioivaan toimintaan.
Teologikoulutuksen yhteydessä on myös tärkeää jatkaa tutkimusta ortodoksisesta luomisen teologiasta ja kehittää lähestymistapoja ympäristökysymyksiin. Suomen ortodoksisen kirkon ympäristöohjeistoa voitaneen jatkossa päivittää lisäämällä Itä-Suomen yliopiston teologian osasto ohjeistossa mainittujen Valamon kansanopiston ja Ortodoksisen seminaarin rinnalle ympäristökasvatuksen eritysroolin omaavana.
Teksti: Eeva Raunistola-Juutinen
Kuvassa patriarkka Bartolomeos ja TT Eeva Raunistola-Juutinen. Keskellä ekumeenisen patriarkaatin ylidiakoni John Chryssavgis, joka toimii patriarkan neuvonantajana ympäristöasioissa ja vierailee syksyllä Suomessa Papiston päivillä.
