Piispainkokouksen päätöksiä 9.8.2019

Ajankohtaista | 20.08.2019

Piispainkokous antoi ohjeen uusien pyhien muistelusta ja lisäsi kirkkokalenteriin uuden paikallisen juhlan.

Helsingissä perjantaina 9. elokuuta kokoontunut Suomen ortodoksisen kirkon piispainkokous päätti ohjeistaa seurakuntia ja luostareita pyhittäjä Johannes Valamolaisen ja marttyyri ja tunnustaja Johannes Sonkajanrantalaisen muistelusta loppusiunauksessa. Samalla piispainkokous teki päätöksen Valamon Suloisesti suutelevan Jumalanäidin ikonin juhlan liittämisestä kirkkokalenteriin.

Lisäksi piispainkokous teki papiston kanoniseen asemaan liittyviä päätöksiä. Pastori Aleksei Saveljeff ja rovasti Pekka Jyrkinen palautettiin maallikkojen joukkoon. 

Uusien pyhien muistelu loppusiunauksessa

Konstantinopolin Ekumeenisen patriarkaatin Pyhä Synodi liitti Suomen autonomisen ortodoksisen kirkon piispainkokouksen esityksestä 29.11.2018 pyhien joukkoon skeemaigumeni Johanneksen nimellä ”Pyhittäjä Johannes Valamolainen” ja Johannes Karhapään nimellä ”Marttyyri ja tunnustaja Johannes Sonkajanrantalainen.”

Koska edellä mainitut paikalliset pyhät ovat Suomen autonomisen kirkon ensimmäiset, heitä tulee muistella jumalanpalvelusten loppusiunauksissa piispainkokouksen päätöksellä koko Suomen ortodoksisessa kirkossa niin, että nykyiseen loppusiunaukseen liitetään uusien pyhien nimet seuraavasti:

”… jumalankantajien, pyhittäjäisiemme ihmeidentekijöiden Sergei ja Herman sekä Johannes Valamolaisten, Arseni Konevitsalaisen, Aleksanteri Syväriläisen, Trifon Petsamolaisen ja Serafim Sarovilaisen sekä marttyyri ja tunnustaja Johannes Sonkajanrantalaisen…”

Ohjeistus välitetään seurakunnille ja luostareille myös kirjeitse.

Valamon Suloisesti suutelevan Jumalanäidin ikonin juhla

Pyhittäjä Antipa Valamolainen toi kreikassa hyvin tunnetun ikonityypin ”Suloisesti suuteleva Jumalanäiti” -ikonin (kreik. Panagia Glykofilousa) Laatokan Valamoon vuonna 1865, jonne hän siirtyi asumaan Athokselta. ”Suloisesti suuteleva Jumalanäidin ikoni” on ikonityyppien yhteisnimitys, sillä nimellä tunnetaan useita sommittelultaan toisistaan poikkeavia Jumalanäidin ikonimalleja. Valamossa ikoni sijaitsi aikoinaan pääkirkon alakirkossa. Luostarin kalustokirjassa ikonin nimenä oli ”Jumalanäiti suloisesti suuteleva,” josta sen nykyinen nimitys on peräisin.

Ikonin ensimmäinen ihmeteko on kuvattu pyhittäjä Antipan elämäkerrassa ja se kytkeytyy hänen elämäänsä Kreikan Athosvuorella. Antipa lahjoitti ihmeitätekevän ikoninsa Valamon luostarille vuonna 1881 ennen kuolemaansa vuonna 1882. Ikoni kulkeutui myöhemmin Uuden-Valamon luostariin Heinävedelle. Ikonin vaiheisiin liittyy useita ihmeitä ja sen vuoksi pyhäinkuvaa kunnioitetaan paikallisesti ihmeitätekevänä.

Ottaen huomioon pyhittäjä Antipan Valamoon tuoman ikonin paikallisen merkityksen, piispainkokous päätti merkitä mainitun ikonin juhlan kirkkokalenteriin nimellä ”Valamon Suloisesti suutelevan Jumalanäidin ikonin juhla.” Painettuun kirkkokalenteriin uudistus ehtii vasta vuoden 2021 osalta, sillä vuoden 2020 kalenteri on jo painossa.

Juhlapäivää vietetään vuosittain paikallisesti Valamon luostarissa polyeleopalveluksena pyhittäjä Antipa Valamolaisen muistopäivää seuraavana päivänä, 11. tammikuuta. 

Piispainkokous hyväksyi samalla liturgiseen käyttöön juhlan troparin ja kontakin.

Tropari, 4. sävelmä:
Pyhittäjä Antipan löytämää kuvaasi oi Puhtain, me kunnioitamme / ja Sinusta syntyneen Poikasi jumalallista voimaa ylistämme. / Rukoile oi Taivaan Valtiatar / varjelusta ja pelastusta kaikille, // jotka Sinun pyhää kuvaasi kunnioittavat. 

Kontakki, 3. sävelmä:
Jumalansynnyttäjä Neitsyt kutsuu meitä / rukouksin kunnioittamaan pyhää ikoniansa. / Niin kuin pyhittäjä Antipalle, / suo sen tuoda meillekin // hengellistä apua ja lohtua oi Puhtain Neitsyt.