Aktiivisuus palkitsee sosiaalisessa mediassa

Ajankohtaista | 30.12.2019

Osa seurakunnista tavoittaa somekanavillaan jäsenmääräänsä suuremman yleisön.

Kuvituskuva puhelimen näytöltä

Sosiaalisesta mediasta on tullut viime vuosien aikana entistä merkittävämpi seurakuntatiedotuksen kanava. Kirkollisessa viestinnässä ylivoimaisesti suosituin sosiaalisen median palvelu on vuonna 2004 perustettu Facebook. Lähes kaikki Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnat ovat luoneet itselleen Facebook -tilin.

Facebook tarjoaa seurakunnille ilmaisen, ajantasaisen ja helppokäyttöisen tiedotuskanavan. Koska palvelulla ei tavoiteta kaikkia seurakunnan jäseniä, se ei voi koskaan olla ainoa tai edes pääasiallinen viestintäväline. Tämä ei kuitenkaan ole syy jättää sosiaalisen median mahdollisuuksia käyttämättä.

Seurakunnan on joka tapauksessa tiedotettava toiminnastaan jäsenilleen. Nettisivuja tai seurakuntalehteä varten tuotettua sisältöä kannattaa jakaa myös Facebookiin, sillä sosiaalisessa mediassa viesti voi tavoittaa myös ne, jotka eivät seuraa perinteisempää seurakuntatiedotusta tai pääse siitä osallisiksi. Käyttäjät voivat myös jakaa viestiä eteenpäin omissa verkostoissaan. Sosiaalisen median kautta seurakunnan viestintä muuttuu myös kertaheitolla astetta vuorovaikutteisemmaksi.

Vuoden 2021 alusta toteutuvat seurakuntakartan uudistukset vaikuttavat myös seurakuntien viestintään. Nyt onkin hyvä hetki miettiä sitä, miten seurakunnat jatkossa tiedottavat toiminnastaan. Kirkon yhteinen lehti vastaa painetusta viestinnästä, mutta mitä tehdään nyt olemassa oleville nettisivuille ja sometileille? Mitä kanavia käytetään ja kuka niitä päivittää? Tästäkin olisi hyvä käydä keskustelua yhdistyvissä seurakunnissa.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty

Vaikka Facebook on käytössä laajasti, seurakunnat hyödyntävät sitä hyvin eri tavoin. Suurimmalla osalla seurakuntia on käytössään seurakunnan nimeä kantava Facebook -sivu, josta voi joko tykätä tai jota voi seurata. Kahdessa seurakunnassa (Saimaa, Joensuu) sometiedotus toimii seurakunnan mukaan nimetyn julkisen Facebook -ryhmän kautta. Taipaleen seurakunnassa somettavat vain tiistaiseurat, joilla on yhteinen ryhmä.

Pikainen katsaus käytössä oleviin tileihin tuntuisi osoittavan, että ryhmiin liittymisen kynnys on aavistuksen sivustoseuraamisen kynnystä korkeampi. Seurakuntien koon huomioiden sekä Saimaan, Joensuun että Taipaleen someviestintää seuraavien määrä on vaatimaton.

Kahdessa seurakunnassa (Rautalampi ja Kajaani) sometetaan henkilökohtaisen tilin kautta (Kainuun ortodoksit, Tiistaiseura Suonenjoki). Julkaisut näkyvät siis vain niille, jotka ovat lähettäneet tilille kaveripyynnön tai vastanneet myöntävästi tilin haltijan lähettämään kaveripyyntöön. Kaverimäärät osoittavat, että ratkaisu ei palvele seurakuntatiedotusta parhaalla mahdollisella tavalla.

Jos sosiaalisella medialla tavoitellaan jatkosssakin sekä seurakunnan jäsenten että seurakunnan toiminnasta ja ortodoksisuudesta kiinnostuneiden huomiota, niin vuoden 2021 alussa jokaisella seurakunnalla olisi hyvä olla käytössään seurakunnan virallista nimeä kantava Facebook -tili ja haluttaessa myös muita samalla nimellä toimivia sometilejä.

Joillakin yhdistyvillä seurakunnilla on nyt käytössä hyvin seurattuja tilejä. Esimerkiksi voidaan ottaa vaikka Tampere ja Vaasa, joilla on molemmilla noin tuhat seuraajaa. Päivitetäänkö seurakunnassa jatkossa kahta nettisivua ja kahta sometiliä? Miten kanavat nimetään? Koska vanhaa nimistöä ei ole syytä pitää käytössä, esille nousee monia ratkaistavia kysymyksiä. Seurakuntien maantieteellisten alueiden ja henkilöstömäärän kasvaessa myös viestintä on organisoitava ja suunniteltava entistä paremmin.

Helsingin malli: paikallisyhteisöt esillä myös somessa

Helsingin ortodoksinen seurakunta on kokonsa ja resurssiensa vuoksi poikkeustapaus myös viestinnällisesti. Seurakunnassa työskentelee kokoaikainen tiedottaja, joka vastaa mm. seurakunnan nettisivujen ylläpidosta ja hallinnoi seurakunnan ei sometilien muodostamaa kokonaisuutta.

Lähes 20 000 jäsenen seurakunta on toki yksi kokonaisuus, mutta käytännössä laaja kokonaisuus sisältää useita omaleimaisia pyhäkköyhteisöjä. Näin on tietysti tilanne muuallakin: lähes kaikissa seurakunnissa on useita toiminta-alueita, jotka vastaavat kokemuksellisesti seurakuntaa.

Helsingin tilanteen tekee erityiseksi se, että sen sisältämät pyhäkköyhteisöt vastaavat myös kooltaan kokonaista seurakuntaa. Näin ollen viestintää on mielekästä tehdä ja kohdentaa alueellisesti, eikä yrittää mahduttaa kaikkien alueiden ajankohtaisviestintää samaan kanavaan.

Seurakunnalla on seurakunnan virallista nimeä kantava Facebook -tili, jolla on lähes 3 000 seuraajaa. Sen lisäksi seurakunnan toiminnasta kerrotaan pääasiassa toiminta-alueiden pyhäköiden mukaan nimetyillä tileillä, joiden seuraajamäärät ylittävät kirkkaasti monien pienempien seurakuntien seuraajamäärät. Esimerkiksi Uspenskin katedraalilla on lähes 1 300 seuraajaa, Liisankadun Kotikirkolla 780, Tikkurilan ortodoksinen kirkko -tilillä 658, Pyhittäjä Herman Alaskalaisen kirkolla 519, Järvenpään ortodoksisella kirkolla 340, Myllypuron ortodoksisella kappelilla 311 seuraajaa.

Paitsi alueellisesti, Helsingissä someviestintää on eriytetty myös toiminnallisesti. Esimerkiksi nuorille ja ikonimaalareille on omat kanavansa. Seurakunnalla on myös venäjänkielinen Facebook -tili, jolla on yli 700 seuraajaa ja englanninkielinen tili, jolla on yli 500 seuraajaa.

Sopisiko pyhäkköjen mukaan jäsentyvä malli myös muualla Suomessa laajenevien seurakuntien tarpeisiin? Voisiko sosiaalisella medialla vahvistaa paikallisten pyhäkköyhteisöjen identiteettiä?

– Tässä ratkaisussa on sekä vahvuuksia että heikkouksia. Se auttaa viestinnän kohdentamisessa ja tukee varmasti myös ajatusta paikallisyhteisön jäsenyydestä. Toisaalta kaikkia koskevan kiireellisen tiedon välittäminen on vaikeaa, kun kanavia on paljon. Toinen ongelma on se, että erityisesti kirkkoa lähestyvien voi olla vaikeaa löytää itselleen tärkeimmät kanavat, kun niiden nimeäminen on kirjavaa. Tätä olemme pohtineet nyt, kun tiedämme seurakunnan kasvavan entisestään vuoden 2021 alussa. Yhtenä käytännön ratkaisuna aiomme muokata seurakunnan nettisivuja siten, että seurakuntalainen löytää jo etusivulta yhden klikkauksen takaa oman paikallisen kirkkoyhteisönsä yhteystiedot ja mahdolliset somekanavat. Näin seurakuntalainen saa helposti yhteyden esimerkiksi oman pyhäkköyhteisönsä päivystävään pappiin, kanttoriin ja diakoniatyöntekijään, kertoo Helsingin ortodoksisen seurakunnan tiedottajan sijainen Susanna Somppi.

Ainakin tästä voivat muutkin seurakunnat ottaa heti oppia. Nyt kaikkien seurakuntien sivuilta ei löydy tietoa siitä, että oma seurakunta ja koko kirkko löytyvät myös Facebookista.

Monia onnistumisen reseptejä

Edellä jo todettiin, että seurakunnat hyödyntävät Facebookia hyvin eri tavoin. Osalle seurakunnista se on ikään kuin sähköinen ilmoitustaulu, jonka kautta kerrotaan tulevista jumalanpalveluksista tai muista tapahtumista.

Monissa seurakunnissa on otettu tästä monta askelta eteenpäin. Parissa seurakunnassa satsaukset sosiaalisen median puolella on palkittu jopa seurakunnan jäsenmäärää suuremmalla (Lappi ja Ilomantsi) tai lähes seurakunnan jäsenmäärän kokoisella (Nurmes ja Vaasa) yleisöllä.

Onnistumisten takana on monia yhdistäviä tekijöitä. Postaukset käsittelevät seurakuntaelämää ja kirkon elämää monipuolisesti useista eri näkökulmista. Oman seurakunnan ominaispiirteet ja paikalliset pyhäkköyhteisöt nostetaan hienosti esiin. Valokuvien käyttöön kiinnitetään huomiota ja seurakunnan hengellisen työn tekijät osallistuvat sitoutuneesti kanavan ylläpitoon. Tileillä jaetaan myös muiden toimijoiden julkaisuja.

Mikään näistä ei toteudu vahingossa. Kaikkien muiden seurakuntatyön osa-alueiden tapaan myös viestinnän parantaminen alkaa halusta tehdä se paremmin.

– Meillä tehtiin yhteinen ja tietoinen päätös nostaa omaa rimaamme someviestinnässä. Mahdollisuudet tähän paranivat oleellisesti, kun seurakuntaan palkattiin yksi osa-aikainen seurakuntatyöntekijä lisää. Aktiivisuus tuottaa myös tulosta: Facebook -tilillä paaston alusta lähtien julkaisun joulukalenterin myötä seuraajamäärä on lisääntynyt lyhyessä ajassa kymmenisen prosenttia. Nuoret pyrimme tavoittamaan somessa äsketttäin käyttöön otetulla Instagramilla, kertoo kirkkoherra Jaakko Vainio Lapin seurakunnasta.

Myös Tampereen seurakunnan Facebook -viestintää tehostettiin vuoden 2019 aikana.

– Totuin itse opintovapaani aikana käyttämään Facebookia entistä tavoitteellisemmin klassisen laulun puolella ja kun palasin seurakuntatyöhön pääpyhäkön 120-vuotisjuhlavuoden alussa, aloin kiinnittää entistä enemmän huomiota someviestintään. Olemme esimerkiksi lisänneet liikkuvan kuvan ja äänen käyttöä ja löytäneet valokuvaajia, jotka ovat innostuneet kuvaamaan seurakunnan tilaisuuksissa. Vuoden alkaessa tilillä oli 542 seuraajaa. Päätin ottaa tavoitteeksi, että vuoden loppuun mennessä lukema saisi olla nelinumeroinen. Nyt seuraajia on hiukan yli tuhat, kertoo kanttori Heikki Hattunen.

Ilomantsin seurakunnassa on uskallettu kokeilla rohkeasti uusia toimintatapoja myös viestinnässä. Käyttöön on otettu esimerkiksi sähköinen tapahtumakalenteri, josta seurakunnan tapahtumat voi siirtää omaan sähköiseen kalenteriin. Ilomantsin seurakunta toimi myös edelläkävijänä jumalanpalvelusten verkkolähetysten toteuttamisessa.

– Suoratoistolähetyksinä seurattavat jumalanpalvelukset ovat esteettömiä. Seurakunnan saaman palautteen mukaan verkon kautta seurattavat jumalanpalvelukset ovat tärkeitä erityisesti niille, joilla ei ole invaliditeetin tai muun syyn takia mahdollisuutta tulla kirkkoon ja päästä osalliseksi kirkkomme rikkaasta jumalanpalveluselämästä, kertoo kirkkoherra Ioannis Lampropoulos Ilomantsin seurakunnasta.

Ilomantsissa sähköinen viestintä nähdään keinona tehdä näkyväksi seurakuntaa ja sen elämää.

– Seurakuntamme ovat eläviä yhteisöjä, joissa on kiinnostavaa toimintaa. Netin ja sosiaalisen median palveluiden kautta saamme yhteyden niihinkin, jotka eivät välttämättä ole aktiivisesti seurakunnan toiminnassa mukana. Näissä kanavissa voimme välittää heille kutsun: tulkaa tekin mukaan!

Kaikkia näitä onnistumisia kannattaa pohtia, kun lähestytään vuotta 2021. Vaikka kaikki seurakuntalaiset eivät seuraa sosiaalista mediaa, niin kirkon läsnäolon vahvistaminen siellä on yksi tapa toteuttaa kirkon lähetystehtävää.

Sosiaalisen median seuraajatietoja hiippakunnittain (lukumäärät per 17.12.2019)

Helsingin hiippakunta

  • Helsinki 2 853 seuraajaa
  • Hämeenlinna 482 seuraajaa
  • Lahti 457 seuraajaa

Edelliset kolme muodostavat uuden seurakunnan vuoden 2021 alusta

  • Lappeenranta 387 seuraajaa
  • Hamina -
  • Kotka 265 seuraajaa + keskusteluryhmä, jossa 141 jäsentä

Edelliset kolme muodostavat uuden seurakunnan vuoden 2021 alusta

  • Turku 350 seuraajaa + ryhmä Turun ortodoksinen seurakunta: toimintaa ja tapahtumia, jossa 105 jäsentä ja Turun ortodoksisen kirkon kuoron oma sivu, jolla 577 seuraajaa. Rauman tiistaiseuralla oma sivu, jolla 220 seuraajaa.
  • Tampere 1 018 seuraajaa (siirtyy Oulun hiippakuntaan 1.1.2020, Tampereen ja Vaasan seurakunnat muodostavat uuden seurakunnan vuoden 2021 alusta)

Kuopion ja Karjalan hiippakunta

  • Joensuu 604 jäsentä ryhmässä
  • Ilomantsi 1 087 seuraajaa

Edelliset kaksi muodostavat uuden seurakunnan vuoden 2021 alusta

  • Taipale 52 jäsentä ryhmässä Taipalen srk tiistaiseurat
  • Nurmes 789 seuraajaa

Edelliset kaksi muodostavat uuden seurakunnan vuoden 2021 alusta

  • Kuopio 1 058 seuraajaa
  • Rautalampi 56 kaveria tilillä Tiistaiseura Suonenjoki
  • Iisalmi 385 seuraajaa

Edelliset kolme muodostavat uuden seurakunnan vuoden 2021 alusta

  • Jyväskylä 744 seuraajaa
  • Saimaa 286 jäsentä ryhmässä

Oulun hiippakunta

  • Oulu 522 seuraajaa
  • Lappi 1 061 seuraajaa
  • Kajaani 113 kaveria tilillä Kainuun ortodoksit

Edelliset kolme muodostavat uuden seurakunnan vuoden 2021 alusta

  • Vaasa 970 seuraajaa (muodostaa Tampereen kanssa uuden seurakunnan vuoden 2021 alusta)

Lisäksi Oulun hiippakunnalla oma tili, jolla 473 seuraajaa

Muita keskeisiä ortodoksiseen kirkkoon liittyviä Facebook -tilejä

  • Valamon luostari 8 612 seuraajaa
  • Lintulan luostari 661 seuraajaa (sivu luotu 9.12.2019)
  • Ortodoksit Suomessa 4 991 seuraajaa
  • Православные в Финляндии (Ortodoksit Suomessa venäjäksi) 913 seuraajaa
  • ortodoksi.net 4 646 seuraajaa

Teksti: Maria Hattunen