Kirkolliskokous 2020: Neljäs täysistunto

Ajankohtaista | 25.11.2020

Istunnossa pantiin pöydälle yksi mietintö ja tehtiin päätökset kirkkojärjestyksen muutoksista ja kirkon tavoite- ja toimintasuunnitelmasta vuosille 2021–2025.

Kirkolliskokouksen neljännessä täysistunnossa talousvaliokunta toi ensimmäiseen käsittelyyn mietinnön asiasta 6 (Keskusrahaston vuoden 2021 talousarvio sekä toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2022–2023). Mietintö pantiin pöydälle.

Toisessa käsittelyssä olivat asiat 7 (Kirkkojärjestyksen muutokset) ja asia 5 (Suomen ortodoksisen kirkon tavoite- ja toimintasuunnitelma vuosille 2021 – 2025).

Asian 7 käsittely saatiin päätökseen. Edustajat Heikki Huttunen, Ioannis Lampropoulos, Juha Riikonen ja Mikael Sundkvist olivat vetäneet tekemänsä vastaehdotuksensa pois. Lakivaliokunta kuuli asiaa uudelleen käsitellessään arkkipiispa Leoa, metropoliitta Arsenia ja metropoliitta Leoa. Istunnossa lakivaliokunta esitteli pykälän 17 osalta uudistetun mietinnön, jonka kirkolliskokous hyväksyi. Päätös asiassa on seuraava:

Asia 7: Kirkkojärjestyksen muutokset

11 §

Päätösesitys

Lakivaliokunta esittää, että hiippakunnat kirjoitetaan 1 momentissa aakkosjärjestyksessä, jolloin pykälä muuttuu muotoon ”Suomen ortodoksinen kirkko muodostuu Helsingin, Kuopion ja Karjalan sekä Oulun hiippakunnista. Hiippakunnat ovat kirkolliselta asemaltaan metropoliittakuntia.”

Päätöksen perustelut

Muutosesitys vastaa voimassa olevaa hiippakuntajakoa.

12 §

Päätösesitys

Lakivaliokunta esittää, että kirjoitetaan seurakunnat aakkosjärjestyksessä, jolloin pykälä muuttuisi muotoon:

”Helsingin hiippakuntaan kuuluvat seuraavat seurakunnat: Helsingin, Kaakkois-Suomen ja Turun ortodoksiset seurakunnat.

Kuopion ja Karjalan hiippakuntaan kuuluvat seuraavat seurakunnat: Joensuun, Jyväskylän, Kuopion, Saimaan, ja Taipaleen ortodoksisetseurakunnat. Lisäksi hiippakuntaan kuuluvat Lintulan ja Valamon luostarit.

Oulun hiippakuntaan kuuluvat seuraavat seurakunnat: Kajaanin, Lapin, Oulun ja Tampereen ortodoksiset seurakunnat.”

Päätöksen perustelut

Päätösesitys vastaa voimassa olevaa seurakuntajakoa, joka on päätetty 9.4.2019 ja 8.10.2019 sekä 25.11.2019 kirkollishallituksen kokouksissa.

13 §

Päätösesitys

Lakivaliokunta esittää, että pykälää ei muuteta.

Päätöksen perustelut

Yhdistymissopimukset vahvistaa kirkollishallitus osana seurakuntajaon muuttamista koskevaa päätöstä ja sopimuksia tulee noudattaa ilman, että siitä erikseen säädetään kirkkojärjestyksessä.

14 §

Päätösesitys

Lakivaliokunta esittää, että pykälää ei muuteta.

Päätöksen perustelut

Pykälä koskee väliotsikon mukaisesti yhteistoimintaa. Lakivaliokunta huomauttaa, että viranomainen voi aina antaa ohjeita ilman, että siitä on erikseen laissa säädetty.

15 §

Päätösesitys

Lakivaliokunta esittää, että pykälää ei muuteta.

Päätöksen perustelut

Kirkollishallituksen mandaatista perustaa ja lakkauttaa kappeliseurakuntia sekä kappeliseurakunnan alueen muuttamisesta säädetään ortodoksisesta kirkosta annetun lain 9 §:ssä. Lakivaliokunta huomauttaa, että kirkollishallituksen esitys on ristiriidassa ortodoksisesta kirkosta annetun lain kanssa.

16 §

Päätösesitys

Lakivaliokunta esittää, että pykälää ei muuteta.

Päätöksen perustelut

Kirkkojärjestyksen 16 §:ssä säädetään kappelineuvostosta ja 18 §:ssä kappeliseurakunnan ohjesäännöstä.

17 §

Päätösesitys

Lakivaliokunta esittää pykälää muutettavaksi siten, että ensimmäinen virke jää sekä toinen ja kolmas virke poistetaan. Näin ollen pykälässä säädettäisiin: ”Kappeliseurakuntaa varten on määrättävä yksi tai useampi seurakunnan pappi, sen jälkeen, kun asiassa on kuultu hiippakunnan piispaa.”

Päätöksen perustelut

Kirkollishallituksen esitys oli poistaa koko 17 §. Lakivaliokunta esitti kirkollishallituksen esityksestä poiketen, että ensimmäinen virke jää sekä toinen ja kolmas virke poistetaan. Toinen virke on ohjeellinen ja kuuluu työnjohto-oikeuden piiriin. Kolmannesta virkkeestä, joka koskee papin, diakonin ja kanttorin valintaa, päättää seurakuntavaltuusto ortodoksisesta kirkosta annetun lain 63 §:n perusteella. 

Kappeliseurakunnan pappi määrätään seurakunnan jo olevista papeista, jotka seurakunnanvaltuusto on aikanaan piispan esityksestä valinnut. Seurakunnan kaikki papit ovat työsuhteessa seurakuntaan, mutta kirkkoherra määrää työnjohto-oikeutensa perusteella ja hiippakunnan piispaa kuultuaan yhden tai useamman papeista työskentelemään juuri kappeliseurakunnassa. Kappeliseurakunta on osa seurakuntaa, ei itsenäinen juridinen yksikkö.

Seurakuntien yhdistymisvaiheessa tarkoituksena on, että kappeliseurakunnan pappina jatkaa kappeliseurakunnan alueella toiminut pappi.

18 §

Päätösesitys

Lakivaliokunta esittää, että pykälä jätetään muuttamatta.

Päätöksen perustelut

Kirkkojärjestyksen 16 §:ssä säädetään kappelineuvostosta ja 18 §:ssä kappeliseurakunnan ohjesäännöstä.

19 §

Päätösesitys

Lakivaliokunta esittää, että ensimmäisen momentin ensimmäinen virke poistetaan.

Toista momenttia esitetään muutettavaksi seuraavan muotoon: ”Kappelineuvostolla on aloiteoikeus kappeliseurakuntaa varten lahjoitetun tai testamentilla annetun taikka lahjoitusvaroin hankitun sekä sellaisen omaisuuden sijaan tulleen omaisuuden ja sen tuoton käytöstä”

Päätöksen perustelut

Ortodoksisesta kirkosta annetun lain 56 §:n mukaan seurakunnanvaltuusto käyttää seurakunnan päätösvaltaa. Kirkkojärjestyksen 87 §:n mukaan vastuu seurakunnan talouden hoidosta kuuluu seurakunnanvaltuustolle.

21 §

Päätösesitys

Lakivaliokunta esittää vaalialueiden kirjoittamista aakkosjärjestykseen. Pykälää esitetään muutettavan muotoon:

”Papiston edustajien vaalin vaalialueet ovat seuraavat:

1) Helsingin hiippakunnassa Helsingin I vaalialue, johon kuuluu Helsingin seurakunta ja Helsingin II vaalialue, johon kuuluvat Helsingin hiippakunnan muut seurakunnat;

2) Kuopion ja Karjalan hiippakunnan vaalialue, johon kuuluvat Kuopion ja Karjalan hiippakunnan seurakunnat; sekä

3) Oulun hiippakunnan vaalialue, johon kuuluvat Oulun hiippakunnan seurakunnat.

Luostarit kuuluvat siihen vaalialueeseen, jonka alueella ne sijaitsevat.”

Päätöksen perustelut

Lähetekeskustelussa mainittujen pykälien lisäksi esitetään 21 § johdonmukaisuuden vuoksi muutettavan aakkosjärjestykseen.

27 §

Päätösesitys

Lakivaliokunta esittää muutettavaksi pykälä seuraavaan muotoon:

”Maallikkojen edustajien vaalialueet ovat seuraavat:

1) Helsingin hiippakunnan I vaalialue, johon kuuluu Helsingin seurakunta, vaalipaikkana Helsingin kaupunki, ja Helsingin hiippakunnan II vaalialue, johon kuuluvat Kaakkois-Suomen ja Turun seurakunnat, vaalipaikkana Lappeenrannan kaupunki;

2) Kuopion ja Karjalan hiippakunnan I vaalialue, johon kuuluvat Jyväskylän, Kuopion ja Saimaan seurakunnat sekä Lintulan ja Valamon luostarit, vaalipaikkana Kuopion kaupunki, sekä Kuopion ja Karjalan hiippakunnan II vaalialue, johon kuuluvatJoensuun ja Taipaleen seurakunnat, vaalipaikkana Joensuun kaupunki; sekä

3) Oulun hiippakunnan vaalialue, johon kuuluvat Kajaanin, Lapin, Oulun ja Tampereen seurakunnat, vaalipaikkana Oulun kaupunki.”

Päätöksen perustelut

Johdonmukaisuuden vuoksi esitetään muutettavan aakkosjärjestykseen.

Päätös: Lakivaliokunnan mietinnön mukaan.

Asiassa 5 kirkolliskokousedustajat Jonas Bergenstad ja nunna Elisabet tekivät vastaehdotuksen. Kirkolliskokous äänesti sivistysvaliokunnan mietinnön ja vastaehdotuksen välillä. Yksinkertaisella äänten enemmistöllä (19–16) asia 5 päätettiin sivistysvaliokunnan mietinnössä esitetyssä muodossa. Päätös on seuraava:

Asia 5. Suomen ortodoksisen kirkon tavoite- ja toimintasuunnitelma vuosille 2021 – 2025

Päätösesitys

Sivistysvaliokunta esittää, että kirkolliskokous hyväksyy Suomen ortodoksisen kirkon tavoite- ja toimintasuunnitelman seuraavassa muodossa:

Suomen ortodoksisen kirkon tavoite- ja toimintasuunnitelma 2021 – 2025

Minä olen viinipuu, te olette oksat. Se, joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, tuottaa paljon hedelmää. Ilman minua te ette saa aikaan mitään” (Joh. 15:5).

MISSIO:

Suomen ortodoksinen kirkko on ylösnousseen Kristuksen kirkko. Sen tehtävänä on julistaa ilosanomaa Kristuksesta, johdattaa pelastukseen ja kutsua kantamaan vastuuta koko luomakunnasta.

VISIO:

Kutsuva, kasvava ja kukoistava Kristuksen kirkko.

ARVOT:

Lähimmäisenrakkaus, avoimuus ja vastuullisuus.

Tavoitteet ja toimenpiteet, joiden avulla visio saavutetaan:

KUTSUVA KIRKKO

"Palvelkaa toisianne rakkaudessa" (Gal. 5:13).

1. Turvataan korkeatasoinen jumalanpalveluselämä kaikissa seurakunnissa.
2. Vahvistetaan piispojen ja pappien tehtävää opettajina ja hengellisinä ohjaajina ihmisten Jumala-suhteen ja Kristukseen sitoutumisen lujittamiseksi.
3. Lisätään etsivää diakoniatyötä ja laaditaan ohjelma seurakuntaan liittyvien sitouttamiseksi aktiiviseen toimintaan.
4. Lisätään luottamushenkilöiden, seurakunnan työntekijöiden ja seurakuntalaisten vuorovaikutusta yhteisten tavoitteiden kirkastamiseksi ja saavuttamiseksi.

KUKOISTAVA KIRKKO

Olkaa toivossa iloiset, ahdistuksessa kärsivälliset, rukouksessa kestävät(Room. 12:12).

1. Luodaan yhteiset toimintamallit kirkon koko henkilöstön hyvinvoinnin, avoimen kuulemisen ja vaikutusmahdollisuuksien sekä jatkuvan oppimisen edistämiseksi.
2. Huolehditaan kirkon kulttuuriperinnöstä ja elävästä traditiosta.
3. Toimitaan esimerkkinä ympäristönsuojelussa ja kestävän kehityksen edistämisessä.
4. Edistetään määrätietoisesti hallinnon rakenteellista muutosta kirkon toiminnan ja talouden pitkäjänteiseksi turvaamiseksi. Edistetään kanonisen ja maallisen oikeuden yhteensovittamista.

Kutsuva ja kukoistava kirkko on kasvava kirkko, joka toimii ekumeenisesti ympäröivässä yhteiskunnassa.

”Vain tämän voin sanoa: jättäen mielestäni sen, mikä on takanapäin, ponnistelen sitä kohti, mikä on edessä” (Fil. 3:13).

Päätöksen perustelut

Sivistysvaliokunta kiittää strategian valmistelutyöryhmää sen tekemästä kattavasta työstä, joka toimi hyvänä pohjana valiokunnan jatkovalmistelulle. Sivistysvaliokunta pitää tärkeänä, että uusi strategia on mahdollisimman helppolukuinen, tiivis ja selkeä. Siksi valiokunta on päätynyt esittämään tavoite- ja toimintasuunnitelman yllä olevassa muodossa huoneentauluna. Sivistysvaliokunta toivoo sen soveltamisen olevan osa kirkon jokapäiväistä työtä. Tavoitteenamme on ollut helpottaa erityisesti kirkon johtoa ja työntekijöitä strategian käytännön toteuttamisessa ja seurannassa.

Päätös: Sivistysvaliokunnan esityksen mukaan.

Neljännen istunnon puheenjohtajana toimi Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leo. Kello 12 alkanut istunto päättyi kello 12.36. Istunto oli seurattavissa suorana lähetyksenä kirkon sivuilla ja sen voi katsoa myös tallenteena.

Kirkolliskokouksen viides täysistunto, jossa tehdään päätös asiasta 6 (Keskusrahaston vuoden 2021 talousarvio sekä toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2022–2023) alkaa 25.11. kello 13.30. Tätäkin istuntoa voi seurata suorana lähetyksenä.