Patriarkaalinen joulutervehdys

Kirkkovuosi | 23.12.2021
Jouluikoni

Katsomme kohti menestyksellistä vuotta 2022, joka ulkoisista tekijöistä ja kehityksistä riippumatta on meille kaikille pelastava vuosi sen myötä ja siihen nähden, että asioiden kurssia ohjaa ihmisiä rakastava ja kaikesta huolehtiva Kristus.

+ Bartolomeos
Jumalan armosta Konstantinopolin, Uuden Rooman arkkipiispa ja ekumeeninen patriarkka:
Koko kirkon täyteydelle armoa, laupeutta ja rauhaa Betlehemissä syntyneeltä Pelastajalta, Kristukselta.

Kanssamme palvelevat veljet ja siunatut lapset,

Tultuamme jälleen loistokkaaseen Kristuksen lihassa Syntymisen, meidän luoksemme korkeudesta tulleen Pelastajan, juhlaan, ylistämme psalmein ja hymnein Hänen ylitaivaallista nimeään. Jumalan ennen kaikkia aikoja olleen Sanan ihmiseksi tulo on ”pelastuksemme kruunaaminen”, järjen ylittävä jumalinhimillisen yhteyden ”ikuinen salaisuus”. Kuten pyhä Maksimos Tunnustaja erinomaisella tavalla sanoo, ”ihmisiä rakastavana Jumala tuli todellisesti ihmiseksi ihmisen olemuksesta, ja se tapa, miten hän tuli ihmiseksi, jää ikuisesti salaiseksi: sillä hän tuli ihmiseksi ihmisen ylittävällä tavalla.” (1)

Jumalallinen lihaksitulo, yhdessä Jumalaa koskevan totuuden ilmestymisen kanssa, paljastaa sekä totuuden että ihmisen lopullisen päämäärän, jumalallistumisen armon kautta. Mitä teologisimmin pyhä Nikolaos Kabasilas julistaa, että Kristus ”on ensimmäisenä ja ainoana näyttänyt todellisen ja täydellisen ihmisen” (2). Siksi sen, joka kunnioittaa Jumalaa, tulee kunnioittaa myös ihmistä, ja joka aliarvioi ihmistä, ei osoita kunnioitusta Jumalaa kohtaan, joka on omaksunut luontomme. Kristuksessa teologian puhe Jumalasta on samalla myös puhetta ihmisestä. Inkarnoitunut Jumalallinen Huolenpito selkeästi kumoaa kuvan Jumalasta tyrannina, rankaisijana ja vihollisena. Kristus on kaikkialla, aina ja kaikessa ihmisen kieltämisen kieltäminen ja tämän vapauden suojelija. Kirkon elämä, kuten liha, jonka ihmiseksi tullut Jumalan Poika ja Sana (3) otti, edustaa, ilmaisee ja palvelee tätä jumalihmisyyden kaikkipelastavaa salaisuutta.

Ihmisen ”toisen muotoilemisen” Kristuksessa ja koko luodun uudistamisen lipun alla Kirkko antaa nykyäänkin hyvän todistuksen kaikkien sellaisten kehitysten keskellä, jotka uhkaavat ihmisen pyhyyttä ja luomistyön eheyttä: Kirkko elää todeksi ja julistaa aidon hengellisen elämän totuutta ja solidaarisuuden ja rakkauden kulttuuria. Antaessaan lupauksen ”meidän toivostamme” (4), kirkko ei millään tavoin näe nykyistä yhteiskuntaa kuin uutena synnissä elävänä Ninivenä, niin että kirkko Joonan lailla julistaisi jumalallista vihaa sitä kohtaan tai sen tuhoa, vaan taistelee sen puolesta, että se kirkastuisi Kristuksessa.

Ajassamme vaaditaan pastoraalista mielikuvitusta, keskustelua eikä väittelyä, osallistumista eikä etäisyyden ottoa, konkreettista toimintaa eikä todellisuudelle vieraita teorioita, luovaa vastaanottamista eikä yleistä hylkäämistä. Mikään näistä ei ole hengellisyyden tai liturgisen elämän vastaista, vaan nämä tuovat esille rikkomattoman yhteyden sen välillä, mitä sanotaan ”vertikaaliseksi” ja ”horisontaaliseksi” ulottuvuudeksi kirkollisessa läsnäolossa ja todistuksessa. Uskollisuus Kirkon perinteelle ei ole jumittumista menneeseen, vaan kuluneesta saadun kokemuksen sopivaa soveltamista tässä hetkessä.

Kuluneena vuonna koronaviruspandemia Covid-19 vaivasi ihmiskuntaa. Ylistämme laupiasta Jumalaa, joka on vahvistanut asiantuntevia tieteilijöitä niin, että on voitu kehittää tehokkaita rokotuksia ja muita lääkkeitä kriisin ratkaisemiseksi. Kehotamme kaikkia niitä uskovia, joita ei vielä ole rokotettu, tekemään niin, ja seuraamaan terveydenhuollon viranomaisten ohjeita suojaavien toimenpiteiden osalta. Toimiessaan ihmisen palvelijana tiede on Jumalan kallisarvoinen lahja. Meillä on velvollisuus ottaa kiitollisuudella lahja vastaan, eikä tulla vedetyksi mukaan niitten vastuuttomien äänten suuntaan, jotka ovat tietämättömiä ja jotka ovat itse julistaneet itsensä Jumalan edustajiksi ja aidon uskon ”hengellisiksi ohjaajiksi”. Valitettavasti he ovat ristiriidassa itsensä kanssa siinä, että rakkaus veljeä kohtaan on poissa, ja he saattavat näiden elämän suurelle vaaralle alttiiksi.

Kunnioitetut veljet ja rakkaat lapset,

Uskoen järkkymättömästi, että jokaisen meistä elämää ja koko ihmiskunnan kurssia ohjaa viisauden ja rakkauden Jumala, katsomme kohti menestyksellistä vuotta 2022, joka ulkoisista tekijöistä ja kehityksistä riippumatta on meille kaikille pelastava vuosi sen myötä ja siihen nähden, että asioiden kurssia ohjaa ihmisiä rakastava ja kaikesta huolehtiva Kristus, ”joka tahtoo kaikkien ihmisten pelastuvan ja tulevan tuntemaan totuuden” (5).

Jos Herra suo, ensi vuoden Suurella ja Pyhällä Viikolla tapahtuu pyhimmässä Keskuksessamme Pyhän Mirhan Pyhittämisen palvelus. Näemme ainutlaatuisena jumalallisena lahjana meidän Vaatimattomuuttamme kohtaan sen, että tulemme kelvollisiksi osallistumaan tähän juhlalliseen ja liikuttavaan toimitukseen neljännen kerran meidän nöyrän Patriarkkana toimimisemme aikana. Kunnia Jumalalle kaikesta!

Kumartaen kunnioittavasti Betlehemissä syntynyttä Jeesus-lasta näissä tuntemuksissa suuntaamme ajatuksemme siellä olevien kristittyjen veljiemme luo ja rukoilemme rauhaa ja harmonista rinnakkaiseloa kaikkien niitten kesken, jotka asuvat Pyhällä Maalla.

Tässä tarkoituksessa toivomme teille kaikille lähellä ja kaukana oleville siunattua Kahdentoista päivän juhla-aikaa, terveyttä, hyvää hedelmää hyvissä teoissa ja jumalallisten lahjojen runsautta uudelle vuodelle Herran suosiossa. Hänelle kuuluu kunnia ja valta iankaikkisesti. Aamen.

Kristuksen syntymäjuhlana 2021
+ Konstantinopolin Bartolomeos
palava esirukoilija Jumalan edessä teidän kaikkien puolesta

1 Maksimos Tunnustaja, Valikoima Jumalan tuntemisesta, Hänen kaitselmuksestaan sekä hyveestä ja paheesta, jakso I, 12, PG 90, 1184.
2 Nikolaos Kabasilas, Elämästä Kristuksessa, PG 150, 680–81. 
3 Ks. Johannes Krysostomos, Homilia paanpaon edellä, PG 52, 429.
4 Ks. 1 Piet. 3:15.
5 1 Tim. 2:4.

Suomennos: Karoliina Maria Schauman