Kirkolliskokouksen viidennessä täysistunnossa keskiviikkona 30.11. pidettiin asioiden 18, 7, 8, 20, 23, 25, 26, 27, 28, 6, 19 ja 21 toinen eli lopullinen käsittely.

Viidennen täysistunnon puhetta johti lääketieteen tohtori Eero Lahtinen.

18. Kirkolliskokousedustaja Anja Lindströmin ym. aloite ortodoksisesta kirkosta annetun lain 38 §:n muuttamisesta    

Aloite hylätään.

Ortodoksisesta kirkosta annetun lain 37 §:n mukaan keskusrahaston tuloja käytetään kirkolliskokouksen vahvistaman talousarvion rajoissa kirkon yhteisen hallinnon ja hiippakuntien menoihin, muiden kirkon yhteisten tehtävien hoitamiseen, eläkkeisiin ja perhe-eläkkeisiin, seurakuntien, luostareiden ja kirkon tehtävää edistävien yhteisöjen tukemiseen sekä muiden lakiin ja sitoumuksiin perustuvien kirkon menojen suorittamiseen. Keskusrahastomaksujen määräytymisen perusteista ja maksamisesta säädetään lain 38 §:ssä. Lisäksi 38 §:n 2 momentissa säädetään maksusta papiston ja kanttoreiden eläkkeiden ja perhe-eläkkeiden maksamista varten, jonka seurakunnat suorittavat.

Edustaja Lindströmin aloitteella olisi laajat vaikutukset kirkon talouden hoitoon, koska keskusrahaston varoja voisi käyttää vain seurakuntien, luostareiden ja kirkon tehtävää edistävien yhteisöjen tukemiseen. Keskusrahaston tuloja ei voitaisi käyttää kirkon yhteisen hallinnon ja hiippakuntien menoihin, muiden kirkon yhteisten tehtävien hoitamiseen eikä muihin lakiin ja sitoumuksiin perustuviin menoihin.

Kirkolliskokous on useassa yhteydessä osoittanut tyytymättömyytensä talousasioiden valmisteluun, raportointiin ja budjettikuriin. Kirkolliskokous käyttää ortodoksisen kirkon budjettivaltaa. Ortodoksisesta kirkosta annetun lain perusteella kirkolliskokouksen tehtävinä on mm. hyväksyä tilinpäätös ja päättää vastuuvapaudesta, vahvistaa kirkon toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio, ja valvoa kirkon toimintaa, hallintoa ja taloutta yleisesti.

Kirkolliskokous katsoo, että aloitteessa ehdotettu lain muutos voisi vähentää mahdollisuuksia talouden joustavaan ja tarkoituksenmukaiseen hoitoon. Lisäksi kaikkia voimassa olevien ortodoksista kirkkoa koskevien säädösten tarjoamia mahdollisuuksia ei ole vielä hyödynnetty taloushallinnon kehittämishaasteisiin vastaamiseksi. Kirkkojärjestyksen 62 §:n mukaan kirkolliskokous voi hyväksyä kirkon taloudenhoitoa varten taloussäännön, jonka perusteella voidaan luoda tarvittavat toimintaedellytykset talouden hoitamiseen läpinäkyvästi, vastuullisesti ja hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti. Taloussäännöllä voidaan myös parantaa budjettikuria ja määritellä kustannuspaikkakohtaiset vastuut.

Kirkolliskokous pyytää kirkollishallitusta laatimaan ehdotuksen kirkon talousohjesäännöksi vuoden 2012 kirkolliskokouksen käsiteltäväksi.

7. Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvoston toimintakertomus vuodelta 2011 ja julkaisusuunnitelma vuodelle 2012
8. Kirkkomusiikin toimittajan raportti

Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvoston toimintakertomus ja kirkkomusiikin toimittajan raportit vuodelta 2011 osoittavat julkaisutoiminnan olleen suunnitelmallista ja vilkkaampaa kuin vuosiin. Erityisen merkittävänä julkaisuna ilmestyi kauan odotettu Jumalallinen liturgia kuorojen käyttöön. Vuoden 2010 kirkolliskokouksen päätöksien mukaisesta julkaisutoiminnan kilpailuttamisesta sekä internet-julkaisemisesta ei ole raportoitu.

Kirkolliskokous esittää julkaisutoiminnasta tehtyjä havaintoja, jotka tulee ottaa huomioon työtä jatkettaessa.

Nuottijulkaisujen ja vastaavat jumalanpalveluskäsikirjojen tekstien pitää olla yhdenmukaisia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jumalanpalveluskäsikirjat ja liturgiset tekstit pitää laatia ja hyväksyä ennen nuotintamista.

Monia nykyisessä julkaisusuunnitelmassa vuodelle 2012 esitettyjä nuottijulkaisuja, kuten Sunnuntaivigiliaa ja Hautaustoimitusta ei ole syytä toimittaa, ennen kuin niiden liturgiset tekstit tai papin toimitusten käsikirja Euhologion on uudistettu.

Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvoston julkaisusuunnitelman pitäisi perustua kirkon kentän yhteisiin tavoitteisiin. Avoin keskustelu ja mahdollisimman laaja osallistuminen suunnitteluun myös sitouttaa kirkon työntekijät uusien julkaisujen käyttäjiksi. Ilmeisiä yhteistyökumppaneita ovat Ortodoksisten kanttorien liitto ry sekä Ortodoksisten pappien liitto ry.

Kirkolliskokouksen päätöksessä vuodelta 2007 edellytettyä julkaisuprojektin johtoryhmää ei ollut kutsuttu tehtävään.

Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvoston toimintakertomus vuodelta 2011 ja julkaisusuunnitelma vuodelle 2012 hyväksytään.

Kirkkomusiikin toimittajan raportti hyväksytään.

Piispainkokousta pyydetään kiirehtimään uusien jumalanpalvelustekstien hyväksymistä.

20. Kirkolliskokousedustaja Hannu Pyykkösen aloite mediastrategian tarkentamisesta

Aloite hyväksytään.

Viestintästrategia käsitellään kirkolliskokouksessa ja sen toteutumista arvioidaan vuosittain kuten 22.11.2010 kirkollishallituksen kokouksessa hyväksytyn viestintästrategian linjauksen 6. kohdan mukaan on kirjattu. Kirkon keskushallinnon tiedotuksen tulisi palvella nykyistä paremmin seurakuntia, seurakuntalaisia ja yleisöä. Tiedotuksen parantamiseksi tarvitaan ulkopuolisen tekemä asiakaskysely. Ortodoksisen Kirjallisuuden Julkaisuneuvoston (OKJ) tekemä oppikirja- sekä muu valistus- ja kasvatustyö tulee hallinnonkehittämisen jatkotyöryhmän linjausten mukaisesti yhdistää kirkon omien kasvatus- ja koulutusyksikön alaisuuteen. 

23. Kirkolliskokousedustaja Erkki Lumisalmen aloite kirkkomusiikin toimittajan tehtävän jatkamisesta kaksivuotiskaudella 1.8.2011–31.7.2013

Aloite hylätään.

Kirkkomusiikin toimittajan raportissa mainittuja keskeneräisiä töitä viimeistellään ja julkaistaan internetissä kokeiluversioina.  Työ tehdään erillisrahoituksella Ortodoksisten kanttoreiden liiton organisoimissa projektiryhmissä. Kirkolliskokous varaa toteutukseen tarvittavan määrärahan.

25. Vuoden 2009 kirkolliskokouksen päätös kirkosta eroamisesta tehtävästä selvityksestä

Mari Kontturin tekemä Pro-gradu tutkielma vastaa hyvin kirkolliskokouksen vuoden 2009 päätökseen ja antaa kattavaa ja perusteellista tietoa kirkosta eroamisen syistä. Kirkon tulee toteuttaa strategiaansa ihmisläheisesti niin, että selvityksessä havaitut ongelmat korjaantuvat. Kirkolliskokous kiittää tutkielman tekijää Mari Kontturia arvokkaasta ja uraauurtavasta työstä.

Kirkolliskokous edellyttää tutkielman tuloksien käsittelemistä hiippakunnissa, seurakunnissa ja opettajien koulutustilaisuuksissa. Asiasta tulee tiedottaa tehokkaasti myös kirkon internetsivujen kautta.

26. Vuoden 2015 kirkkopäivien teema ja suunnittelutyöryhmän kokoonpano

Joensuun kirkkopäivien järjestelyistä saatuja kokemuksia ja palautteita tulee hyödyntää tulevien kirkkopäivien suunnittelussa ja yhteistyötä on tehtävä edellisten kirkkopäivien järjestäjien kanssa.

27. Kirkon vuosille 2010–2015 laaditun strategian seuranta   

Strategisen johtamisen toteuttaminen edellyttää toimivaa tavoitteiden asettamista ja niiden saavuttamisen raportointia. Nyt raportointisuhteet ovat epäselviä ja raportit epäyhtenäisiä. Toisaalta tarvitaan yhteisiä mittareita vertailukelpoisen tulostiedon saamiseksi; toisaalta yksilöllisiä mittareita yksiköiden omien kehitystavoitteiden arvioimiseksi.

Strategian seurantaan perustetaan työryhmä, joka yhtenäistää ja ohjeistaa raportointia. Ryhmä myös kokoaan vuosiraportilla yhteenvedon kirkolliskokoukselle. Kirkon vuosikertomuksen kaava uudistetaan kirkon strategiaa vastaavaksi.

Strategian seurantatyöryhmä asettaa yhteistyössä kirkon johdon kanssa määrälliset ja laadulliset mittarit kirkon eri toimintayksiköille. Valmistelutyössä työryhmä voi käyttää apunaan asiantuntijoita.

28. Ortodoksisen kirkon varhaiskasvatuksen opetussuunnitelma

Ortodoksisen kirkon varhaiskasvatuksen opetussuunnitelman perusteet on strategian velvoittama työ. Se on laadittu perusasiakirjaksi varhaiskasvatuksesta vastaaville työntekijöille sekä oppaaksi lasten huoltajille.

Kirkon varhaiskasvatuksen yleisenä perustana on lapsen oikeus omaan uskontoonsa Lastenoikeuksien yleissopimuksen pohjalta. Kirkon varhaiskasvatus toteuttaa ortodoksisen kirkon näkemystä lapsesta kirkon täysivaltaisena jäsenenä. Kirkon varhaiskasvatuksen perusteet ovat linjassa valtioneuvoston vuonna 2002 linjaamien yleisten varhaiskasvatuksen linjausten kanssa.  

Kirkon varhaiskasvatuksen perusteet (”Pyhä melu”) taitetaan ja tulostetaan seurakunnille. Asiakirja laitetaan tulostettavaksi myös internetiin kirkon kasvatus- ja koulutussivustolle.

Perusteiden käyttöön annetaan opastusta maaliskuussa 2012 Valamossa järjestettävillä Nuorisotyön neuvottelupäivillä. Koulutuksessa opastetaan seurakuntien työntekijöitä omien opetussuunnitelmien tekoon paikalliset olosuhteet ja resurssit huomioiden.

Syksyllä 2012 järjestetään yhdessä Valamon kansanopiston ja ONL:n kanssa varhaiskasvatuksen symposium, joka jatkaa keväällä aloitettua opetussuunnitelmien tekoa. Samalla annetaan myös ohjeita lapsityössä tarvittaviin menetelmiin.

Keväällä 2013 kasvatusasiain koordinaattori toteuttaa yhdessä ONL:n kanssa kolmen kuukauden materiaalisarjan taitettuna monisteena, joka tulee myös internetiin. Materiaalissa annetaan toimintaan työkaluja ja tietoja juhlien teologiasta, lapsipedagogiikasta, materiaalien käytöstä, askarteluista ja toiminnallisuudesta varhaiskasvatuksessa.

6. Kirkon vuosikertomus 2010

Kirkolliskokous hyväksyy vuosikertomuksen.

Vuosikertomuksen kaava uudistetaan siten, että se kuvaa kirkon strategian toteutumista ja toiminnan kehittymistä. Uudistaminen toteutetaan siten, että vuoden 2012 vuosikertomus laaditaan uuden kaavan mukaisesti. Kirkolliskokous yhtyy vuonna 2009 tehtyyn päätökseen, että ”Vuosikertomuksen kautta on pystyttävä arvioimaan kirkon strategiaa ja hiippakuntien kertomusten tulee noudattaa kirkollishallituksen antamaa kaavaa. Kirkollishallituksen on määrättävä vuosikertomukselle vastaava toimittaja. Keskeiset kirkolliskokouksen tekemät uudet linjaukset on tuotava esiin vuosikertomuksessa esimerkiksi arkkipiispan yleiskatsauksessa.”

19. Kirkolliskokousedustaja Hannu Pyykkösen aloite kirkon kehitystehtävistä ja tulevan kehittämistyön rakentamisesta ja organisoinnista

Aloite hyväksytään.

Kirkolliskokous pitää aloitteessa esille tuotua kehittämistyön rakentamista ja organisointia tärkeänä osana hallintoa ja sen johtamista. Erilliset kehittämishankkeet syntyvät strategian pohjalta ja niitä koordinoidaan keskitetysti kirkollishallituksen alaisuudessa. Kehittämistyön organisointi ja seuranta toteutetaan osana normaalia johtamista ja strategian seurantaa, ja siksi erillistä työryhmää ei ole syytä perustaa.

21. Kirkolliskokousedustaja Hannu Pyykkösen aloite selvitystyön aloittamisesta tulevien kirkkoamme koskevien muutosten edellä

Aloite hylätään.

Piispainkokous tekee selvitystyön koskien paikallisten pyhien kanonisointiprosessin käynnistämistä, toteuttamista ja sen lopullista päätöksentekoa. Piispainkokousta pyydetään tuomaan selvitystyö tiedoksi vuoden 2012 kirkolliskokoukselle.

Kirkolliskokouksen seuraava täysistunto pidetään 30.11. klo 20.

OT 30.11.2011