Kirkkoon liittyi viime vuonna ennätysmäärä ihmisiä

Suomen ortodoksiseen kirkkoon liittyi viime vuonna ennätysmäärä ihmisiä - yhteensä 1063 henkeä. Tuhannen kirkkoon liittyneen raja on aiemmin ylittynyt vain neljänä vuotena: 2002, 2004, 2012 ja 2014.

Suuri kirkkoon liittyneiden määrä ei riittänyt kuitenkaan kääntämään kirkon jäsenmäärää nousuun. Kirkon jäsenmäärä pieneni viime vuonna jo kolmantena vuotena peräkkäin. Jäsenmäärän väheneminen on ollut kuitenkin varsin maltillista kaikkina näinä vuosina. Viime vuonna vähennystä oli vielä edellisvuottakin vähemmän, 109 henkeä. Vuoden 2015 päättyessä Suomen ortodoksisessa kirkossa oli 60 877 jäsentä.

Jos kirkon jäsenmäärää tarkasteltaisiin ainoastaan kirkkoon liittyneiden ja kirkon jäsenyydestä luopumisen valossa, jäsenmäärään olisi tänäkin vuonna voitu kirjata 214 hengen lisäys, sillä vuoden 2015 aikana kirkon jäsenyydestä luopui 849 ihmistä – hieman vähemmän kuin edellisenä vuotena. 

Liittymisten ja eroamisten sijaan kirkon jäsenmäärään vaikuttaa kuitenkin voimakkaammin kastettujen ja kuolleiden välinen suhdeluku. Kirkon väestörakenteen vuoksi tämä luku on vuosittain negatiivinen ja tilanteen voidaan ennustaa säilyvän samankaltaisena vielä pitkään. Vuonna 2015 kirkko sai kasteen kautta 464 uutta jäsentä ja hautaan siunattiin yli 300 ihmistä enemmän, yhteensä 782 henkeä. Sekä kuolleiden että kastettujen lukumäärät vastasivat pitkän ajan keskiarvoa.

Karjalan hiippakunnan kymmeneen seurakuntaan kuului vuoden 2015 lopussa 20 195 jäsentä, Helsingin hiippakunnan kahdeksaan seurakuntaan 33 788 ja Oulun hiippakunnan viiteen seurakuntaan 6 580 jäsentä. Lintulan luostarin sisaristossa oli yhdeksän ja Valamon luostarin veljestössä 11 jäsentä. Kirkollishallituksessa pidettävässä keskusarkistossa oli kirjoilla 294 poissaolevaa jäsentä.

Kirkon väestöstä noin kolmasosa on kirjoilla Helsingin seurakunnassa, johon kuului vuoden päättyessä 20 027 henkeä. Seuraavina olivat Joensuun (6 291), Kuopion (4 030), Tampereen (3 166 ) ja Turun (2 908) seurakunnat.

Jäsenmäärältään pienin seurakunta oli Kiuruvesi (447 jäsentä), joka liitettiin vuoden päättyessä Iisalmen seurakuntaan. Muut alle tuhannen jäsenen seurakunnat olivat Rautalampi (685), Ilomantsi (976), Mikkeli (950) ja Hämeenlinna (986). Näihin lukuihin sisältyy myös kirkon poissa oleva eli ulkomailla vakinaisesti asuva väestö, johon kuului kaikkiaan 2 735 henkeä.

Suomen ortodoksisen kirkon suurin jäsenmäärä 81 631 tilastoitiin vuonna 1940. Viime sotien jälkeen väestö pieneni vuoteen 1990 saakka, jolloin jäseniä oli 55 924. Tämän jälkeen ortodoksiseen kirkkoon kuuluvien määrä kääntyi nousuun. 

Kirkon jäsenmäärän kasvu on nojannut 1990-luvulta saakka vahvasti maahanmuuttajiin. Kirkon kannalta merkittäviä vähemmistöryhmiä ovat esimerkiksi venäläiset, virolaiset, romanialaiset ja kreikkalaiset. 

Monet ortodoksisen kirkon jäseniksi tunnustautuvat maahanmuuttajat osallistuvat seurakuntien jumalanpalveluksiin ja muuhun toimintaan. Kirkon merkittävintä kasvupotentiaalia edustavat kuitenkin maahan pysyvästi asettuvat, jo entuudestaan kirkollisesti aktiiviset ortodoksit.

Suomen kansalaisuus myönnetään vuosittain noin kahdelle tuhannelle venäläiselle maahanmuuttajalle. Tämä on se ydinryhmä, jonka tavoittamiseksi seurakuntien ja koko kirkon on jatkossakin tehtävä työtä samalla kun kirkon ovet pidetään avoinna myös kirkosta eronneille, kirkkoon liittymistä harkitseville ja eri puolilta maailmaa saapuville maahanmuuttajille.

Kuva: Helsingin ortodoksinen seurakunta 

19.1.2016

Tulostettava sivu