Abba Johannes Lyhyt

Abba Johannes syntyi Ala-Egyptin Bastassa. Ruumiinrakenteensa takia häntä sanottiin ’lyhyeksi’ tai ’kääpiöksi’ (kolobos). 300-luvulla Johannes lähti veljensä Danielin kanssa Sketiksen erämaahan (josta ”skiittojen” nimi juontuu). Johannes oli nuori mutta täynnä intoa. Hän kilvoitteli ensin yksikseen, mutta vakuuttui pian ohjaajan tarpeesta. Johanneksesta tulikin innokas ehdottoman kuuliaisuuden puolestapuhuja. Hänen ohjaajanaan oli ensin abba Ammoes ja myöhemmin kuuluisa abba Poimen (27.8.).

Kerran Johanneksen ohjaajavanhus otti kuivan puusauvan, istutti sen maahan ja sanoi: ”Kastele sitä joka päivä, kunnes se kantaa hedelmää.” Vesi oli niin kaukana, että Johanneksen oli lähdettävä aina illalla ja hän ehti takaisin vasta aamun koittaessa. Hän kuitenkin suoritti tätä tehtävää valittamatta. Kolmen vuoden kuluttua puu virkosi eloon ja puhkesi kantamaan hedelmää. Johanneksen ohjaajavanhus poimi siitä hedelmän, vei sen sunnuntaina kirkkoon ja sanoi: ”Ottakaa ja syökää kuuliaisuuden hedelmää!”

Abba Ammoes koetteli Johannesta ankarasti kahdentoista vuoden ajan antamatta hänelle koskaan kiitosta, mutta kuolemansa edellä tämä ohjaajavanhus lausui Johanneksesta: ”Hän on enkeli, ei ihminen.” Ohjaajansa kuoltua abba Johannes siirtyi kilvoittelemaan yksinäisyyteen syvään luolaan. Hän asui hiljaisuuden rauhassa kumppaneinaan paasto ja valvominen. Hän keskittyi yksin Jumalaan saadakseen yhdistyä Häneen jatkuvassa rukouksessa. Johannes valmistautui pahojen ajatusten hyökkäykseen jo ennalta ja turvasi Vapahtajaansa rukouksessa. Käsityönään hän punoi koreja. Joskus abba Johannes oli punosta punoessaan niin uppoutunut mietiskelyyn ja vajonnut hengessään jumalalliseen hurmokseen, että punoi huomaamattaan yhtä ja samaa punosta kunnes se ulottui seinään asti.

Kun abba Johannes Lyhyt hämmästyksekseen huomasi päässeensä vapaaksi taistelusta pahoja ajatuksia vastaan, abba Poimen neuvoi häntä pyytämään Jumalalta nöyrästi jotain uutta taistelua, jotta sielu voisi edistyä. Johannes saavutti hyveen korkean asteen ottamalla nöyryyden ja jumalanpelon elämänsä perustaksi. Hän iloitsi, jos häntä halveksittiin tai pilkattiin. Johannes oli täysin vapaa vihasta, hän ei voinut puhua mitään petollista ja säilytti Jumalan muistamisen alati hengessään. Jos hän kohtasi riiteleviä, hän juoksi pakoon niin nopeasti kuin kykeni.

Abba Johannes tapasi sanoa: ”Joka haluaa tulla hyveelliseksi, ei voi onnistua yhdessä päivässä. Hanki siksi vähän jokaista hyvettä. Nouse varhain joka aamu ja hankkiudu alkuun kaikissa hyveissä ja Jumalan käskyissä kärsivällisyyden, pelon ja Jumalan rakkauden avulla. Lähimmäisemme voittaminen on perusta, josta meidän on aloitettava. Kaikki Kristuksen käskyt riippuvat siitä. Rukoile tosissasi katumuksen pistoksin ja valvoen. Älä kiinnitä mitään huomiota toisten vikoihin. Valmistu taisteluun kieltäytymällä kaikesta lihallisesta. Sulje hautasi kuin olisit jo kuollut tietoisena siitä, että kuolemasi on koko ajan käsillä. Jos sinua kiusaa vatsasi, pysy koko viikko pidättyväisenä syöden vain kerran päivässä, kunnes vaatimaton ruokasi maistuu lopulta hunajaakin makeammalta. Jos kielesi on hillitön ja lausuu usein turhia ja häpeällisiä sanoja, pistä suuhusi puunpalanen tai kivi, kunnes olet saanut kitkettyä pahan tavan pois. Jos olet ylpeä, tee alhaisimpia töitä ja pukeudu puhki kuluneisiin vaatteisiin. Taistele näin kaikkia muitakin himojasi vastaan, kunnes olet pelastunut niiltä kaikilta.”

Abba Johannes Lyhyt toimi muun muassa pyhän Arsenios Suuren ohjaajana. Johannes jätti Sketiksen paetessaan ryösteleviä paimentolaisia. Hän asettui Qulzumin vuorelle, jossa hän kuoli vuonna 422. Hänen viimeiset sanansa olivat: ”En koskaan seurannut omaa tahtoani, enkä koskaan opettanut toiselle sellaista, mitä en ollut ensin itse harjoittanut.”