Marttyyripiispa Kodratos

Kirkon historiassa tunnetaan useita Kodratos-nimisiä pyhiä. Syyskuun 21. päivänä muistellaan Vähän-Aasian Magnesian piispaa Kodratosta, joka kärsi marttyyrikuoleman Deciuksen (249-251) tai Valerianuksen (253-259) vainoissa ja jonka pyhiä jäännöksiä kunnioitettiin suuresti Magnesiassa. Hänen marttyyrikilvoituksensa esitetään Konstantinopolin pyhien elämäkertakokoelmassa. Sama nimi on kuitenkin saanut aikaan, että hänet on sekoitettu kolmeen muuhun samannimiseen pyhään: Nikomedeian Kodratokseen (7.5.), jonka marttyyrikilvoituksen kuvauksesta on otettu aiheita myös Magnesian Kodratoksen marttyyrikertomukseen, marttyyri Kodratokseen (26.3.), jonka kilvoituspaikasta ja -ajasta ei ole tietoa sekä marttyyri Kodratos Korintolaiseen (10.3.), joka kärsi marttyyrikuoleman Deciuksen tai Valerianuksen vainoissa. Eusebius Kesarealainen mainitsee Kirkkohistoriassaan myös apostolien oppilaan Kodratoksen, joka vaikutti tunnettuna profeettana yhdessä apostoli Filippoksen neljän tyttären kanssa.

Lisäksi on olemassa apologeetta Kodratos. Hän antoi kristinuskoa puolustavan kirjoituksensa keisari Hadrianukselle joko tämän viettäessä talvea Ateenassa (125/6) tai ollessa Vähän-Aasian sotaretkellä (123/4 tai 129). Puolustuskirjoitus ei ole säilynyt, mutta Eusebiuksen mukaan se todistaa sekä kirjoittajansa älykkyydestä että hänen tarkasta perehtyneisyydestään apostoliseen uskoon. Kirjoittaja sanoo siinä ehtineensä tavata elossa monia Kristuksen parantamia tai kuolleista herättämiä juutalaisia. Näin ollen hän on ollut kirjoittamishetkellä jo iäkäs.

Marttyyripiispa Publioksen seuraaja Ateenan piispanistuimella oli myös nimeltään Kodratos. Hänen onnistui koota yhteen vainojen hajottamat Ateenan kristityt ja sytyttää uskon roihu taas palamaan. Nimien yhtäläisyydestä johtuu, että kaikkien heidän elämäkertansa ovat vähitellen sekoittuneet: kuhunkin on kerääntynyt piirteitä myös toisten Kodratosten kilvoituksista, ja tämän tähden on syytä mainita heidät kaikki yhdessä.