Pyhä marttyyri Mappalicus ja hänen kanssaan kärsineet

Pyhä Mappalicus eli Karthagon alueella Afrikassa 200-luvulla. Tuohon aikaan hallinnut keisari Decius päätti pysäyttää kristinuskon leviämisen ja tuhota kaikki kristityt. Decius antoi määräyksen, jonka mukaan tiettynä päivänä kaikkien piti suorittaa uhrit jumalille ja keisarille. Kieltäytyjiä rangaistaisiin.

Kun Karthagon kaupungissa saatiin kuulla tästä keisarillisesta määräyksestä, pyhä piispa Cyprianos (16.9.) vetäytyi kaupungista turvapaikkaan. Sieltä hän rohkaisi vainottua hengellistä laumaansa. Rohkaisu oli tarpeen, sillä keisarin prokonsuli saapui Karthagoon vuonna 250 ja alkoi innokkaasti toteuttaa keisarin määräyksiä. Prokonsuli ei valvonut niiden toteutumista ainoastaan kaupungin sisällä, vaan ulotti toimenpiteet myös ympäröivään provinssiin.

Näin prokonsuli sai tietää Mappalicuksen ja seitsemäntoista muun olevan kristittyjä. Mappalicus ja hänen toverinsa vangittiin. Pyhä Mappalicus kidutettiin raa’asti hengiltä. Myös hänen kumppaninsa saivat Herralta marttyyrikruunut eri tavoin. Toiset näännytettiin nälkään ja toiset menehtyivät saastaisiin vankilaoloihin. Pyhä Cyprianos Karthagolainen kunnioitti suuresti näitä marttyyreja. Hän mainitsee Mappalicuksen nimeltä muun muassa kirjeessään marttyyreille ja todistajille.