Pyhä Paavali, Korintin piispa

Pyhä Paavali syntyi 800-luvun puolivälissä Konstantinopolissa hurskaaseen ja varakkaaseen perheeseen. Hänen veljensä oli pyhä ihmeidentekijä Pietari, Argoksen piispa (3.5.). Vartuttuaan Paavali kävi tapaamassa erakko Pietaria, joka oli tunnettu ihmeteoistaan ja profetioistaan ja jota keisari oli turhaan yrittänyt saada muuttamaan hoviin. Pietari vihki Paavalin ja hänen nuoremman veljensä munkiksi ja opetti heille askeettisen elämän perusteet. Poikien esimerkkiä seurasivat pian heidän vanhempansa ja sisarensa ja lopuksi vielä sisarussarjan nuorimmat Pietari ja Platon, jotka myös vihkiytyivät luostarielämään. Paavali toimi heidän hengellisenä isänään ja osoitti heille omalla esimerkillään, mitä munkkeus käytännössä on.

Paavali rakasti luostariaan eikä olisi tahtonut jättää sitä, mutta patriarkka Nikolaos I Mystikko (16.5.) tahtoi ”asettaa lampun lampunjalkaan” (Matt. 5:15). Toisen patriarkkakautensa aikana (912–925) hän vihki Paavalin Korintin piispaksi.

Kun keisari Leo IV:n neljäs avioliitto jakoi mielipiteitä kirkossa, pyhä Paavali toimi rauhan ja sovun rakentajana. Hänen veljensä Pietari oli tullut hänen suojiinsa Korinttiin peläten, että patriarkka painostaisi häntäkin vihkiytymään piispaksi. Kävi kuitenkin niin, että kun Argoksen asukkaat piispansa kuoltua kääntyivät Paavalin puoleen pyytäen neuvoa uuden piispan valitsemisessa, Paavali itse vihki heille piispaksi Pietarin, tulevan ihmeidentekijän. Pyhä Paavali jatkoi hengellisen laumansa johtamista Korintissa läheisessä yhteistyössä veljensä Pietarin kanssa aina autuaaseen kuolemaansa saakka.