Pyhä Proklos, Konstantinopolin arkkipiispa

Pyhä Proklos oli syntyjään konstantinopolilainen. Hän omistautui jo nuoruudessaan Raamatun tutkimiseen ja rukoukseen. Hän sai olla pyhän Johannes Krysostomoksen (13.11.) oppilaana ja toimia lukijana tämän alaisuudessa. Proklos sai myös nähdä apostoli Paavalin ilmestymisen Johannekselle.

Krysostomoksen ajan jälkeen Proklos pääsi Johannesta vastustaneen arkkipiispa Attikoksen sihteeriksi. Attikos myös vihki Prokloksen papiksi. Kun Attikos kuoli vuonna 425, monet tahtoivat Prokloksen hänen seuraajakseen, mutta arkkipiispaksi valittiin Sisinios.

Vuonna 426 Proklos vihittiin Troaksen lähellä sijaitsevan Kyzikoksen piispaksi, mutta saavuttuaan kaupunkiin hän sai huomata kyzikoslaisten jo valinneen itse piispakseen Dalmatioksen, koska eivät halunneet Konstantinopolin sekaantuvan heidän asioihinsa. Näin Proklos jäi piispaksi ilman omaa hiippakuntaa. Hän toimi Konstantinopolin eri kirkoissa ja alkoi oppi-isänsä Krysostomoksen tavoin saavuttaa mainetta puhujantaidoillaan. Sisinioksen kuollessa Proklosta ehdotettiin jälleen arkkipiispaksi, mutta keisari Teodosios valitsi antiokialaisen Nestorioksen.

Kun arkkipiispa Nestorios alkoi herättää pahennusta muun muassa suosittelemalla Jumalansynnyttäjä-termin käytön välttämistä, Proklos oli ensimmäinen, joka kumosi Nestorioksen opetuksen julkisesti. Tämä tapahtui itsensä Nestorioksen edessä jouluna 428. Kun Nestorios erotettiin vuoden 431 kirkolliskokouksessa, kansa tahtoi jälleen Prokloksen valintaa, mutta nyt tehtävään nimitettiin Maksimianos (431–434). Proklos palveli uskollisesti hänen alaisuudessaan. Maksimianoksen kuoltua keisari lopulta nimitti arkkipiispaksi Prokloksen.

Arkkipiispana Proklos toimi nestoriolaista harhaoppia vastaan määrätietoisesti mutta hienotunteisesti toisin ajattelevia vainoamatta. Hän tiesi, että kirkkoon saadaan rauha vain sävyisyydellä, ei voimankäytöllä. Näin toimien Proklos sai ortodoksien tuen, ja kirkko vahvistui. Kun aluetta koetteli useita kuukausia kestänyt maanjäristysten jakso, Proklos teki parhaansa auttaakseen ja lohduttaakseen kansaa. Bityniassa ja Fryygiassa kokonaisia kaupunkeja sortui, jokia katosi ja toisaalla nousi tulvia. Näihin aikoihin Proklos otti pyhään liturgiaan uuden trisagion-veisun.[1]

Kun pyhä Proklos piti Konstantinopolin kirkossa saarnaa, jossa hän ylisti Johannes Krysostomoksen muistoa, kansa alkoi kesken puheen vaatia tämän pyhäinjäännösten palauttamista. Keisari suostui pyyntöön ja lähetti edustajansa noutamaan Krysostomoksen jäännökset Komanasta.

Pyhä Proklos nukkui pois rauhassa 12. heinäkuuta 446 paimennettuaan Kristuksen laumaa kaksitoista vuotta ja kolme kuukautta. Lännessä hänen muistopäivänsä on 24. lokakuuta.


[1] Veisuun (Pyhä Jumala, pyhä Väkevä, pyhä Kuolematon) liittyvällä ihmeellä on oma muistopäivänsä 25.9.

20
11