Pyhä Sergius, Rooman esipaimen

Pyhä Sergius oli syntyjään syyrialaista sukua, mutta kävi koulunsa Palermossa ja vihittiin papiksi Roomassa. Sergius oli erityisesti paavi Leo II:n (682-683) suosiossa. 15. joulukuuta vuonna 687 Sergius valittiin Rooman paaviksi. Hän piti yllä hyviä suhteita erityisesti Armenian kirkkoon, mutta ajautui erimielisyyksiin keisari Justinianos II:n kanssa, joka pyrki saamaan koko pyhän kirkon valtaansa. Sergius kieltäytyi hyväksymästä Justinianoksen järjestämän Trullon ekumeenisen kirkolliskokouksen (692) 102-kohtaista pöytäkirjaa, sillä Rooman kirkon johtajaa ei ollut edes pyydetty mukaan. Keisari määräsi paavin pidätettäväksi, mutta kansa nousi puolustamaan häntä. Puhjenneissa levottomuuksissa keisarin joukkojen komentaja Sakarias joutui viimein pyytämään paavin suojelua ja lopulta jopa piiloutumaan paavin vuoteen alle. Sergius käski lopettaa väkivaltaisuudet. Osa häntä pidättämään lähetetyistä joukoista siirtyi hänen puolelleen, ja Sakarias loppuine sotilaineen päästettiin lähtemään takaisin. Justinianokselle tämä arvovaltatappio merkitsi hänen valtakautensa lopun alkua.

Pyhän Sergiuksen arvostus sen sijaan kasvoi. Hän kehitti liturgista elämää muun muassa säätämällä, että latinalaisessa messussa veisattavaksi kolme kertaa Agnus dei, Jumalan karitsa. Hän määräsi Roomassa järjestettäväksi ristisaattoja Neitsyt Marian ilmestyksen, syntymän ja kuolonuneen nukkumisen muistopäivinä. Pyhä Sergius huolehti evankeliumin leviämisestä lähettämällä lähetyssaarnaajia nykyisen Saksan, Alankomaiden ja Belgian alueelle. Hän sai itse kastaa länsisaksien kuninkaan Caedwallan pyhän Pietarin kirkossa pääsiäislauantaina vuonna 689. Kaiken kaikkiaan hän loi 96 uutta piispanistuinta. Pyhä Sergius nukkui pois rauhallisesti vuonna 701 Roomassa.