Pyhittäjä Arseni Ikaltolainen

Pyhittäjä Arseni kuului kuuluisaan georgialaiseen ruhtinassukuun. Hän syntyi 1000-luvun loppupuolella Kahetiassa (Itä-Georgiassa) Ikalton kylässä ja sai hurskaan kristillisen kotikasvatuksen. Hengellisen koulutuksen hän hankki Konstantinopolin akatemiassa, jossa hän perehtyi teologian ohella luonnontieteisiin. Opintojen jälkeen Arseni vihkiytyi munkiksi ja kilvoitteli kuuliaisuudessa georgialaisessa luostarissa Antiokian lähellä hurskaan vanhus Efraimin ohjauksessa. Siellä hän harjoitti innokkaasti teologista ja kirjallista työtä tutkien muun muassa syitä, jotka johtivat ei-kalkedonilaisten kirkkojen eroamiseen ortodoksisuudesta 400-luvulla. Lisäksi hän käänsi muun muassa pyhien patriarkka Fotioksen ja Johannes Damaskolaisen teoksia georgiaksi. Hengellisen ohjaajansa kuoltua hän palasi Konstantinopoliin jatkamaan kirjallista työtään.

Ortodoksisuuden puhtautta puolustaessaan pyhä Arseni sai jo eläessään oppineen tiedemiehen maineen. Georgian kuninkaan Daavid III Uudistajan (26.1.) kutsusta hän palasi vuonna 1114 Georgiaan ja toimi jonkin aikaa opettajana Gelatin akatemiassa Länsi-Georgiassa. Myöhemmin hän johti synnyinseudulleen perustamaansa Ikalton akatemiaa. Arseni toimi monien vuosien ajan kuningas Daavid III:n rippi-isänä ja vaikutti hyvillä neuvoillaan Georgian kirkon kukoistukseen. Pyhittäjä Arseni nukkui pois vuonna 1127. Georgian kirkko on kautta vuosisatojen pitänyt häntä pyhänä kunnioittaen hänen terävä-älyisyyttään, hengellistä viisauttaan ja puhdasta ja hurskasta elämäänsä.