Pyhittäjä Gerasim Vologdalainen

Pyhittäjä Gerasim syntyi Kiovassa 1100-luvun alussa. Nuoruudestaan asti hän kaipasi erakkoelämää. Hän meni kuuliaisuusveljeksi Kiovan lähellä olevaan Gniletsin luostariin, jossa hänet lyhyen koeajan jälkeen puettiin munkiksi. Hengellisesti kokeneiden vanhusten ohjauksessa Gerasim antautui luostarikilvoituksiin. Hän nöyryytti ruumistaan ja harjaantui rukouksessa edistyen päivä päivältä hyveissä. Kun Gerasim oli saavuttanut säädetyn 30 vuoden iän, hänelle ehdotettiin pappisvihkimystä. Nöyryydessään hän yritti kieltäytyä siitä, mutta joutui kuitenkin taipumaan veljestön hartaisiin pyyntöihin. Muistaen Vapahtajan sanoja ”jolle on paljon annettu, siltä paljon vaaditaan” (Luuk. 12:48), hän ei yrittänyt kätkeä saamaansa talenttia, vaan enensi sitä. Gerasim tapasi toimittaa liturgian joka päivä, ja hän loisti kaikille hyveellisen elämän valoa.

Palaen halusta välittää totuutta lähimmäisilleen ja olla hyödyksi toisille Gerasim lähti pohjoiseen levittämään kristinuskon valoa. Vuoden 1147 elokuussa hän saapui nykyisen Vologdan paikalle, jossa oli tuolloin vain pieni kylä. Hän rakensi metsään keljan ja eli ensin täydessä yksinäisyydessä rukoillen kenenkään häiritsemättä ja laulaen Jumalan ihmeiden kunniaksi yötä päivää.

Vähän kerrallaan ihmiset löysivät Gerasimin keljan ja alkoivat käydä hänen luonaan. Gerasim huomasi, että heidän tietonsa kristinuskosta olivat hyvin vajavaiset ja alkoi opettaa heitä. Hän rakensi kirkon, jonka yhteyteen hän aikoi perustaa luostarin. Maanomistajat ja osa väestöstä suhtautuivat kuitenkin nurjasti kirkon rakentamiseen ja luostarielämään, mutta se ei saanut Gerasimia lannistumaan eikä luopumaan hankkeesta. Hän enensi rukoustaan ja teki työtä väsymättä aamusta iltaan. Samalla hän opetti ihmisiä. Gerasimin isälliset, rakkautta huokuvat opetuspuheet taivuttivat lopulta paikallisten asukkaiden sydämet hänen puolelleen. Monet tulivat tarjoamaan hänelle apuaan ja muutamat halusivat jäädä kilvoittelemaan hänen kanssaan. Näin Vologdan alueelle nousi ensimmäinen luostari, joka pyhitettiin Pyhälle Kolminaisuudelle. Pyhittäjä Gerasimin elämästä luostarin perustamisen jälkeen ei ole säilynyt tietoja. Hän nukkui pois vuonna 1178.

Yli neljäsataa vuotta myöhemmin vuonna 1612 puolalais-liettualaiset joukot hyökkäsivät Vologdaan ja tuhosivat Gerasimin perustaman luostarin. Hyökkäyksen jälkeen asukkaat jälleenrakensivat kaupunkia mutta unohtivat luostarin. Silloin Gerasim ilmestyi unessa kaksitoista vuotta sokeana olleelle naiselle ja osoitti paikan, jossa hänen pyhäinjäännöksensä olivat, ja pyysi toimittamaan siellä panihidan puolestaan. Muistopalveluksen jälkeen nainen sai näkönsä. Tuon ensimmäisen ihmeen jälkeen pyhittäjä Gerasimin hauta on vuodattanut ihmeitä ja erityisesti lukuisia sokeita on parantunut.