Pyhittäjä ja tunnustaja Teosteriktos

Pyhittäjä Teosteriktos, jonka nimi merkitsee ”Jumalan tukemaa”, syntyi Vähän-Aasian Trigliassa 700-luvun alussa. Hän meni jo nuorena kotiseudullaan sijainneeseen Peleketeksen Pyhän Johannes Teologin luostariin. Luostari sijaitsi korkealla vuorella, ja sen nimi merkitsee kallioon hakattua. Myöhemmin hänestä tuli luostarin igumeni. Kun keisari Konstantinos Kopronymoksen käskystä (741–775) alkoi ankara pyhien ikonien kunnioittajien vaino, Aasian maaherra Mikael Lakhanodrakon, jota hänen julmuutensa tähden kutsuttiin nimellä Mekhanodrakon eli ”Juonittelijalohikäärme”, tunkeutui sotilaineen luostariin suurena torstaina liturgian aikana vuonna 763 (tai 764). Hän pidätti 38 huomattavinta munkkia. Kidutettuaan heitä eri tavoin hän vei heidät Efesokseen ja sulki heidät hylättyyn kylpylään, jonka oviaukon hän käski muurata umpeen. Monet kuolivat siellä nälkään ja haavoihinsa. Luostariin jääneitä munkkeja Lakhanodragon ruoskitutti ja antoi kidutettavaksi. Heidän nenänsä leikattiin pois, heidän partansa siveltiin tervalla ja sytytettiin tuleen. Luostari kirkkoineen poltettiin.

Tämän jälkeen igumeni Teosteriktos, jonka nenä oli leikattu ja parta poltettu, vietiin Konstantinopoliin, missä häntä pidettiin vangittuna oikeuspalatsin tyrmässä yhdessä pyhittäjä Stefanos Uuden (28.11.) ja 342 muun pyhien ikonien kunnioittajan kanssa.

Kun vaino päättyi, Teosteriktos palasi takaisin luostarinsa raunioille ja alkoi jälleenrakentaa sitä pyhän Niketaksen (3.4.) kanssa, joka oli lähellä sijaitsevan Medikioksen luostarin igumeni. Niketas oli hänen hengellinen isänsä, jonka elämäkerran hän myöhemmin kirjoitti. Pyhä Teosteriktos kuoli korkealla iällä kärsimysten seppelöimänä oikean uskon tunnustajana.