Pyhittäjät Afanasi Ylösnoussut ja Afanasi Erakko Kiovan luolaluostarista

Pyhittäjä Afanasi oli yksinkertainen ja nöyrä munkki, joka vietti Jumalalle otollista elämää. Sen tähden hänessä toteutuivat Herran sanat: ”Minä olen ylösnousemus ja elämä. Joka uskoo minuun, saa elää, vaikka kuoleekin.” (Joh. 11:25) Sairastettuaan pitkään Afanasi kuoli ja hänet pantiin arkkuun. Kun igumeni tuli kolmantena päivänä munkkiveljien kanssa toimittamaan hautauspalvelusta, he löysivät Afanasin istumasta kyynelehtien. Hämmästyneinä hänen ylösnousemuksestaan he alkoivat kysellä, miten hän oli vironnut henkiin ja mitä hän oli nähnyt ja kuullut. Kaikkiin kysymyksiin Afanasi vastasi vain: ”Kilvoitelkaa pelastuaksenne, olkaa kaikessa kuuliaisia igumenille, katukaa joka hetki ja rukoilkaa Herraamme Jeesusta Kristusta, Hänen puhtainta Äitiään sekä pyhittäjäisiä Antonia ja Feodosia, että saisitte päättää hyvin tämän elämänne. Enempää älkää kyselkö.”

Tämän jälkeen Afanasi eli vielä kaksitoista vuotta keljaansa sulkeutuneena käyttäen ravinnokseen pelkkää leipää ja vettä ja näkemättä auringonvaloa. Kuolemansa edellä hän kutsui veljet luokseen, toisti heille aiemmin sanomansa sanat ja siirtyi rauhassa Herran luo. Tämä tapahtui noin vuonna 1176. Pyhittäjä Afanasi haudattiin luostarin lähempiin luoliin. Hänen esirukoustensa tähden Herra antaa hänen pyhäinjäännöstensä äärellä hartaasti rukoileville aidon katumuksen.

Samana päivänä muistellaan myös toista pyhittäjä Afanasi Erakkoa, joka kilvoitteli 1200-luvulla. Välttyäkseen näkemästä tämän maailman turhuutta ja viettelyksiä hän sulkeutui luolaan ja palveli siellä Jumalaa harjoittaen vaikenemista ja rukoillen lakkaamatta. Hän ei tarvinnut luolassa kynttilää, sillä häntä valaisi taivaallinen valo. Monien hengellisten kilvoitusten jälkeen hän antoi sielunsa Jumalalle ja hänet haudattiin Kiovan luolaluostarin kaukaisempiin luoliin.