Pyhittäjät Dionysios Reettori ja Metrofanes

Pyhä Dionysios omistautui jo nuoruudessaan Pyhän Raamatun ja muiden tieteenalojen tutkimiseen. Laajojen tietojensa ansiosta hän sai reettorin arvonimen. Pelkkä ulkonainen oppineisuus ei kuitenkaan tyydyttänyt häntä, vaan hän tahtoi edistyä myös jumalallisessa filosofiassa. Niinpä hän luopui maailmasta ja meni munkiksi rakennuksiin, joita kuuluisasta Studionin luostarista oli Konstantinopolin valloittamisen (1453) jälkeen jäänyt jäljelle.

Jonkin ajan kuluttua Dionysios tahtoi kokeilla eristäytyneempää elämää ja vetäytyi Athokselle. Siellä hän asui Pyhälle Kolminaisuudelle omistetussa keljamajassa lähellä Kariesta. Mutta sielläkään hän ei saanut maistaa hiljaisuuden hunajaa, koska hänen maineensa levisi nopeasti. Sekä pyhiinvaeltajia että munkkeja alkoi tulla hänen luokseen synnintunnustukselle. Sen vuoksi hän siirtyi oppilaansa Metrofaneksen kanssa paikkaan, jota myöhemmin alettiin kutsua Pyhän Annan pieneksi skiitaksi. Näin he saattoivat viettää vapaa-aikansa hiljaisuudessa edeten päivä päivältä lakkaamattoman rukouksen voimalla kunniasta kunniaan.
Tällä tavoin Dionysioksesta ja hänen oppilaastaan tuli Jumalan armon valittuja astioita, jotka saivat jo tässä elämässä maistaa iankaikkisen maailman ensihedelmiä. Paikallisten asukkaiden pyynnöstä pyhä Metrofanes, joka oli vihitty papiksi, lähti Athosvuorelta ja alkoi kiertää rippi-isänä lähikylissä. Hän julisti Jumalan sanaa ja kehotti ihmisiä pitämään Hänen käskynsä.

Kun Metrofanes oli palannut rippi-isän tehtävistä takaisin heidän erakkomajaansa Athokselle, pyhä Dionysios antoi rauhassa sielunsa Jumalan käsiin heinäkuun 9. päivänä 1606. Näin hän pääsi iloitsemaan Herran kasvojen katselemisesta yhdessä pyhien kanssa. Pian myös pyhä Metrofanes liittyi hänen seuraansa taivaassa. Paikka, johon heidän pyhäinjäännöksensä on haudattu, ei ole tiedossa.

Pyhiesi rukouksien tähden Herra Jeesus Kristus armahda meitä. Aamen.

9
7